Äärikevyt Linux ja verkkoasennus

Nyt on jälleen mielenkiintoinen projekti käsissä. Sain lahjoituksena Fujitsu-Siemens B-2130 kannettavan. Koneessa on 192MB muistia, 400MHz Celeron ja 6GB kovalevy. Kone ei sisällä kovalevyn lisäksi muita asemia, eikä se suostu buuttaamaan USBstä.

Ensimmäinen kysymys on, mikä Linux distro on suositeltava näillä tehoilla? Tarkemmin en ole vielä määritellyt käyttötarkoitusta koneelle mutta eihän nykymittapuun mukaan näillä tehoilla kummoiseen kyetä. Ajattelin aluksi asentaa Xubuntun mutta olen huomannut, että Xubuntu sekoilee joskus näytön ikonien kanssa ja SUDO vie multa hermot. Tällä hetkellä siis toisesta koneesta Xubuntu ajetaan alas ja tilalle asentuu ihan normi Debian. Myös Puppy Linux ja Damn Small Linuxia olen ajatellut. Muita ehdotuksia?

Toinen kysymys koskee asennusta. Koska käytössä ei ole mitään asemia, jolta asentaa, jää ainoaksi vaihtoehdoksi verkkoasennus. BIOSissa on PXE-optio (Preboot Execution Environment). Ilmeisesti PXEn avulla olisi mahdollista asentaa käyttis koneelle buuttaamalla suoraan verkosta. Mutta eipä ole ennen moiseen tarvinut ryhtyä. Onko kenelläkään kokemusta vastaavasta asennuksesta tai heittää parempi vaihtoehto kehiin?

Kiitän jo etukäteen!

 

hoho, onpa ongelma.. mutta laittaisin tuommoiseen vehkeeseen Slackwaren, Archlinuxin tai Vectorlinuxin - ja jättäisin tietenkin nämä KDE:t ja Gnomet pois suosiolla ja käyttäisin kevyempää työpöytäympäristöä.

Mutta sitten.. tämä isompi asennusongelma. Tarvitset koneen jolle pitäsi laittaa dhcpd. Myös tftp pitää saada rullaamaan. Sitten pitäisi jakaa distron paketit verkkon, vaikka Linuxilla ja NFS:llä. Tämä on vielä varsin helppoa..

Sitten pitäisi määrätä tftp käynnistämään tietty kerneli, tehdä initrd (ramdisk) joka sitten ladataan buutin yhteydessä verkon läpi, ko. initrd imagen pitäisi sisältää asennuksessa käytettävät ohjelmat, kuten fdisk, mount nje jotta voit yleensä asennuksen aloittaa..

itse olen tftp:n kerran säätänyt kohdalleen (linux+dhcp+samba+tftp), mutta siinä oli käytössä dossibuutti ja homma toimi windows-ympäristössä ihan ookoo. Tuommoinen millä voisi linuxin asennuksen aloittaa, on ainakin minulle tuntematonta aluetta.

Noh, tulipa nyt tämäkin homma kokeiltua ja jotensakkin se meni läpi - ihan kokonaan en testanut miten toimii mutta jonkinlaista suuntaa-antavaa ohjetta on tässä:

---------------------------

ALKUTOIMET

Itse tein tftp/dhcpd palvelimen Linux Slackware 10.2:llä. Pari seikkaa pitää muistaa: Pidä huoli että tuo palvelimella on yhteys AINOASTAAN lähiverkkoon siinä vaiheessa kun käynnistelet dhcpd:n. Minä en vastaa siitä jos adsl- tai kaapelimodeemin NAT on säädetty hieman puolittain (ja palveuntarjoaja on laittanut asiat kuntoon vain puolittain) ja sinun käynnistämä dhcpd-palvelin alkaa vuotamaan IP-osoitteita palveluntarjoajan verkkoon. Toisekseen tarvitset jonkun Linux-distron ja sen asennusmedian tähän hommaan. Sinun pitää todennäköisesti rakentaa AINAKIN initrd itse; pohjana voi käyttää tuota distron asennusmedialta löytyvää settiä. Oletan että tälle dhcp-tftp -palvelimelle laitetaan kiinteä EI-REITITTÄMÄTÖN ip-osoite. Palvelimella (tässä esimerkissä) ip-osoite on 10.0.0.1.

Kun linuxia olisi tarkoitus asentaa verkon läpi niin tarvitsemme haluaman Distron asennusmedian ja sieltä muutama tärkeä tiedosto. kopioi nämä vaikka rootin hakemistoon, /root

- asennusmedian käyttämä initrd pohjalle. Slackwaressa asennusmedialla on yksi yleinen initrd ja se löytyy hakemistosta isolinux/initrd.img.
- asennusmedian käyttämän kernelin sourcet ja sitten pitää olla valmis kääntämään esim verkkokortin ajureita moduuleiksi.
- asennusmedian käyttämä kerneli. Esim Slackwaressa asennusmedialla on paljon kerneleitä joita voi käyttää asennettavan tietokoneen mukaan. itse löysin haluamani (perus-ide asennuskerneli) cd-levyltä hakemistosta kernels/bare.i/bzImage

palvelimelle tarvitaan palvelut: dhcpd, tftpd, nfs-utils ja rpc-portmapper sekä syslinux-paketti. Syslinuxin mukana tulee myös PXELinux-kamat joita tarvitaan. NFS vaatii toimiakseen tuon rpc-portmapperin.


DHCP-palvelimen toimintakuntoon saattaminen

Sen jälkeen ruuataan dhcpd kuntoon. muokkaille /etc/dhcpd.conf -tiedostoa. esimerkki dhcpd.conffista


# dhcpd.conf
#
# Configuration file for ISC dhcpd (see 'man dhcpd.conf')
#

allow booting;
allow bootp;

option domain-name "omadomain.com";
option subnet-mask 255.0.0.0;
ddns-update-style ad-hoc;
option broadcast-address 10.0.0.255;
server-identifier dhcp.omadomain.com;
default-lease-time 172800;
max-lease-time 604800;

#
# Tätä ei tarvita, sillä haluamme että vain yksi tietokone saa yhteyden TFTP-palveluun.
#
#dynamic ip-addres distribution
#subnet 10.0.0.0 netmask 255.0.0.0 {
# range dynamic-bootp 10.0.0.50 10.0.0.70;
#}
#

#set up group for TFTP

group {
next-server 10.0.0.1;
filename "pxelinux.0";
host "tftp-asennus1.omadomain.com" {

hardware ethernet <mäkkiosoite>;
fixed-address 10.0.0.10;
}
}

HUOM! tuossa dhcpd.conffissa tuo "hardware ethernet" -kohtaan pitää laitta CLIENTIN (siis sen koneen verkkokortin, minkä haluat laittaa asentumaan) mäkkiosoite.

INITRDn luominen KÄSIN

kyllä, käsin. näin se on pakko tehdä jos haluamme asennuksen tarvittavat softat mukaan.

1) Tekaise /mnt -hakemisoon vaikka semmoinen mountpoint kuin /mnt/initrd. Tee myös rootin hakemistoon väliaikainen hakemisto, vaikka /root/initrd_temp. Ainkin slackwaressa tuo alkup. initrd.img oli gzipillä pakattu, joten komentoa gunzip initrd.img. Sitten seuraavia vaiheita saa varmasti kokeilla, sillä tuossa

2) Mounttaa tuo alkuperäinen initrd.img komennolla: mount -t ext2 -o loop initrd.img /mnt/initrd

3) Kopioi kaikki kamat tuolta mounttihakemistosta sinne initrd-new hakemistoon: cp -av /mnt/initrd /root/initrd_temp

4) Sitten kopioi muita tavaroita tuonne /root/initrd_temp -hakemistoon. Esim kun tarvitsin 3COMin Vortex/boomerang -verkkokorteille tukea niin kopioin tiedoston /lib/modules/2.4.31/kernel/drivers/net/3c509.o.gz tiedoston tuonne /root/initrd_temp/lib/modules/2.4.31/kernel/drivers/net -hakemistoon.

5) Perään vaan umounttia: umount /mnt/initrd.

6) Sitten luodaan uusi initrd: dd if=/dev/zero of=initrd-new bs=1k count=13130

7) Alustetaan tuo luotu initrd käyttämään ext2-tiedostojärjestelmää: mke2fs -i 1024 -b 1024 -m 5 -F -v initrd-new

8) Mounttaa uusi initrd: mount -t ext2 -o loop initrd-new /mnt/initrd

9) Kopioi uudet kamat tuonne uuteen initrd:hen cp -av /root/initrd_temp /mnt/initrd

HUOM: mikäli tuossa uusien kamojen kopioinnisa tulee virheitä ("ei ole tilaa") joutuu tekemään seuraavaa: umounttilla /mnt/initrd pois, tuhoa tuo initrd-new -tiedosto. Siirry kohtaan "6) Sitten luodaan uusi initrd..." ja vaihda "count" -lukemaa isommaksi

10) Ja sitten vielä umounttia taas: umount /mnt/initrd

11) Lopuksi pistät tuon uuden initrd:n gzipillä pakettiin: gzip --best initrd-new

onneksi olkoon, nyt sinulla on uusi initrd tiedostossa /root/initrd-new.gz. Toimiiko se vai ei, on sitten toinen juttu


tftp palvelun valimistelu

Ensiksi tftp-serveri-palvelu auki. Se tapahtui aukomalla ja muokkaamalla /etc/inetd.conf -tiedostoa. distrosta riippuen käytössä voi olla myös xinetd, jolloin homma menee eri tavalla. Kuitenkin Slackwaressa tuolla tiedostossa on rivi joka on todennäköisesti kommentoitu pois, niin ota vaan #-merkki edestä pois. sitten luo jonnekkin tuo tftproot-kansio ja muokka riviä siten että esimerkissä oleva /var/tftproot osoittaa sinne minne haluat. Sitten vaan kill -HUP:ia tuolle inetd-prosessille.

Nyt tarvitaan syslinux-pakettia ja sen yhtä tiedostoa. Tee tftproot-hakemisto jos et ole vielä kerennyt ja kopioi sinne tiedosto pxelinux.0 joka tulee syslinux-paketissa: cp /usr/share/syslinux/pxelinux.0 /var/tftproot. Sitten kopioi se asennusmedialla oleva kerneli (kopioimme sen /root hakemistoon alkuvalmisteluissa) ja se sinun uusi initrd-new.gz tiedosto myös tuonne tftprootiin: cp /root/bzImage /var/tftproot; cp /root/initrd-new.gz /var/tftpdroot.

Tämän jälkeen teet tuonne tftproot hakemistoon hakemiston nimeltä pxelinux.cfg (mkdir /var/tfpdroot/pxelinux.cfg) ja sinne teet uuden tekstitiedoston nimeltä default. tänne tulee boottioptiota: lue tarkemmin syslinuxin dokumetaatio. Itselläni tuo /var/tftproot/pxelinux.cfg/default näyttää tälläiselta

sepä oli tftpn osuus.


NFS-tiedoston jakaminen

kopioi asennusrompulta asennuspaketit palvelimelle paikkaan, mistä ne voi jakaa NFS:llä. Kuten minulla esim kansio /var/nfsd-shares/slackware

Muokkaa /etc/exports tiedostoa ja laita sinne vaikka rivi /var/nfsd-shares/slackware 10.0.0.10(ro,all_squash) ja sitten pistät nfsd:n tulille.


Clientin asennusvaiheessa muistettavaa

Ainakin slackwaren asennuksessa on erilaisia vaihtoehtoja mistä valita; ennen asennusta voit mountata tuon palvelimen nfs-jaon käyttöön normaalista komennolla mount -t nfs 10.0.0.1:/var/nfsd-shares/slackware /mnt ja sitten asennuksen aika valita vaihtoedon "install packagaes from pre-mounted directory". Eiköhän tuossa slackwaren asennuksessa ollut vaihtoehtonakin että "mount from NFS-partition", jolloin paikka olisi 10.0.0.1:/var/nfsd-shares/slackware

-------------------------

En sano että helppoa tuon PXE:n laittaminen olisi. Helpompaa olisi varmasti hankkia joku PCMCIA-romppuasema -ratkaisu tai sitten metsästää jostain sopiva korppu- tai romppuasema.

EDIT: löysin lisää dokumentaatiota jossa tuommoinen hommeli oli tehty Debianilla. Kannattaa lukea ainakin se ja kokeilla: http://huge.cajones.org/~dick/debian/custom_installer.pdf Myös syslinux/pxelinux-dokumentaatio voisi auttaa: http://syslinux.zytor.com/

 

Tuolla Damn Small Linuxilla tein vastaavanlaisesta surffikoneen, ja hyvin toimii.

 

Voi helkutti. Oletpa Ysf nähnyt vaivaa. SUURET KIITOKSET!!! Pitääkin heti, kun ehdin, koettaa noilla ohjeilla.

Ajattelin ensin Vectorlinuxia mutta taidankin koettaa silti tuota Slackwarea. Tosin Slackwaresta olen kuullut, että pakettienhallinta on hieman hankalaa, mutta niinhän oli polkupyörällä ajokin aluksi. Onko niiden keveydessä suuria eroja?

 

Vector pohjautuu Slackwareen, eli ei ole eroa lähes mitään. Vectorissa työpöytä Fluxbox, Slackwaressa saa valita.
Ihan toimivan paketinhallinnan siihen saa, Slapt-get (http://software.jaos.org/#slapt-get) ja sitten on tehty gslapt myös eli graafisena sama.

 

Slackwareen ei taida oletuksena kuulu Fluxboxia? Koska sitä olisi tarkoitus käyttää, voisinkin asentaa Vectorin Slackwaren sijaan kuitenkin. Toimiiko Vectorissa samat paketinhallintasovellukset kuin Slackwaressa?

 

Vectorin oletustyöpöytä on ainakin joskus ollut IceWM (v.5.1).

Vectorissa on omat paketinhallintasoftansa esim. VLAPT, mutta vakio Slackware-paketit toimivat. Itse käytän mieluummin slapt-get:iä.
Repoiksi ei kuitenkaan kannata laittaa Slackware-repoja, sillä on mahdollista hieman tuhria järjestelmäänsä

Vectorin miinuspuoli on se, että tuo v. 5.1/5.0 perustuu hieman "vanhaan" Slackware 10.1 - eli se osin on hieman vanhentunut. Muuten erinomainen jakelu heikkotehoisiin koneisiin.

 

Ok, tein päätökseni. Slackware 10.2 latauksessa. Neljä CD:tä näyttäisi olevan. Tuskin kaikki sentään tarpeellisia ovat? Ajattelin, jos saisi näin aluksi asennettua jonkinmoisen peruspaketin ja sen jälkeen täydentäisi tarpeen mukaan. Asennan ensin Slackwaren tulevaan serverikoneeseen, josta sitten on tarkoitus asentaa samainen distro kannettavaan.

Kamppailu alkakoon...

 

Neljä? Slackware 10.2:n asennuslevyjä on [bold] 2 kpl [/bold].
Kannattaa tarkkaa lukaista:
http://www.slackware.com/

Slackware tarjoaa yhä hyvintoimivaa 2.4-kerneliä, mutta itse asensin mieluummin 2.6-kernel-version, joka myös on tarjolla.

 

No niinpä näyttääkin. Nuo kaksi muuta ovatkin joitakin sorsalevyjä. Hyvä etten ehtinyt turhaan latailla. Kiitos oikaisusta!

 

juuh, voihan sen asennuksen jälkeen laitella mutta kunhan muistaa sen että pxe-bootin avulla pitäisi saada käyntiin tuo asennusrompulla oleva 2.4 -sarjan kerneli. En tiedä miten tuo asennuksessa käytettävä initrd reagoisi itse .6-sarjan kerneliin ja sen moduuleihin

Ja koska VectorLinux pohjautuu slackwareen, voihan se olla että noita ohjeita voi äkkiä ja helposti soveltaa sitten VectorLinuxin puolelle kanssa..

kyllä siellä se fluxboxi on, se vaan pitää ottaa käyttöön. kokeileepi vaikka komentoa xwmconfig

edit: jos et jaksa tuon initrdn kanssa alkaa säätämään, kokeile minun tekemää pakettia. siinä on mukana pcmcia-tuki ja verkkotuki http://kotisivu.dnainternet.net/jussiroi/initrd-2.4.31-slackware-install-net-pcmcia.gz

 

Hieman ongelmallista ollut tuo asennus ja ajanpuutteen vuoksi keskittyminen on ollut heikkoa. En kuitenkaan vielä luovuta vaan yritän edelleen. Slackware on vaan hieman ehkä liian HC minunlaiselle aloittelevalle pingviinille.

Tuli kuitenkin mieleen, olisiko mahdollista saada asennettua jokin kevyt distro buuttaamalla se flash-kortilta PCMCIA:n kautta suoraan tai sitten siirtämällä asennuspaketin kovolle ja buuttaamalla sen asentumaan kovolta?

 

enpä tiedä, se edellyttäisi sitä että kannettavan bios pitäsi määrätä etsimään boottisektoria pcmcia-paikkaan tuupatuista laitteista.. mikä kuulostaa jo aika hurjalta ja en ole ainakaan itse nähnyt moista mahdollisuutta vielä missään kannettavassa. Jos tuo on mahdollista niin PCMCIA-paikkaan liitettävä romppuasema voisi myös ratkaista asioita, mutta nekin laittee on aika harvinaisia

Onko tuossa muuten jo dossi tahi windows asennettua?

 

Ongelmallistahan tässä on juuri se, että kovalevy on tyhjä. Mutta onko mahdollista siis buutata niin, että kovalevylle tallennan jonkin linuxpaketin ja sillä buuttaan kovolta kovolle asennettavaksi?


Boottivaihtoehdot tuossa koneessa ovat:

-Preboot Execution Environment
-Floppy Disk Drive
-Hard Disk Drive
-Bootable Add-In Cards

Floppy tuossa on siis ulkoinen eikä ainakaan USB-asemilta buutannut eikä telakan floppy-liittimeen liitetyltä asemalta. Mutta ihmettelen tuota Bootable Add-In Card. Todennäköisesti se liittyy PCMCIA:han. Ehkä voisin asentaa siihen CF-lukijan ja flash-kortilta buutaten asentaa linuxin. Villi arvaus vain.

 

kyllä kai tuo on mahdollista, mutta minulla ei ole sitten harmainta aavistustakaan miten linuxi laitettaisiin flashikortille.

ettei toimi?? ihmetyttää, varsinkin jos yrittää ihan korppuasemaa laittaa tuohon "floppy" liittimeen ja sillä buutata. Ellei sitten se korppuasema ole susi..

 

Huomasin juuri tuon. Hemmetin hieno homma. Mistähän mä tuon MACin saan tietää kun BIOS:sta ei sitä näe. Eikä kone suostu buuttaamaan PCMCIA:n kautta Compact Flashistäkään. Tosin en saanut mitään omista koneistani buuttaamaan USBilta vaikka ne duunissa toimivatkin ja koneet kyllä tukevat USBilta buuttausta.

Nyt jää ainoaksi vaihtoehdoksi hankkia jokin adapteri, jolla saan tuon kannettavan kovalevyn deskariin kiinni ja säädän sen avulla jotakin. En vielä tiedä mitä

Hmm... Sain kuitenkin ongittua tuon MACin. Laitoin PXEn kautta buuttaamaan tyhjänä niin se ilmoittaa siinä MACin. Taisto jatkukoon...

 

Eipä lähtenyt verkkoasennus toimimaan. Jostakin syystä se ei luo yhteyttä, ilmeisesti se ei tunnista serverikoneessa verkkokorttia. No sain kuitenkin hankittua adapterin, jolla saan kannettavan kovalevyn toiseen koneeseen kiinni. Nyt pääsen kovalevyyn vihdoinkin käsiksi mutta enpä saa luotua siitä mitenkään buuttaavaa. Googlattu on jo liiankin kanssa. Onko jollakin heittää vihjettä, kuinka saisi tyhjälle kovalevylle tehtyä buuttaavan linux asennuspaketin, jotta kyseisen distron saisi sitten asennettua koneelle?

 

Hassua, etten jo aiemmin ole ehdottanut erästä vaihtoehtoa.
Linuxin voi asentaa koneeseen helposti siirtämällä kovalevy toiseen esim. CD:ltä boottaavaan koneeseen ja asentamalla valittu Linux ko. koneessa.
Tarvitset siis jonkin adapterin tuolle 2 1/2" levylle asentaessasi sen tavalliseen pöytäkoneeseen.

Toki tuo asennus on sitten tehtävä ajatuksen kanssa, sekä tehtävä joitakin muutostöitä esim. /etc/fstab -tiedostoon, sekä asennettava Linux-käynnistin niin, että kovalevy boottaa, kun siirrät sen takaisin kannettavaan.

 

ei sinun tarvitse sen kummempia säätöjä kikkailla, jos sulla on adapteri niin mikä estää käyttämästä sitä kannettavan kiintolevyä ainoana kiintolevynä siinä sinun työpöytäkoneessa?

revi vaan muista kiintolevyistä johdot irti väliaikaisesti ja asenna linux normaalisti siihen adapterilla käytettävään kiintolevyyn käyttäen sitä sinun työpöytäkonetta hyväksesi. sitten ei kai tarvitse sen kummemin fstabbia tai käynnistimen asetuksia ruuata

eli:

1) adapteri-kiintolevy kiinni pöytäkoneeseen
2) muista kiintolevystä johdot irti
3) linuxin asennusromppua sisään ja normaali asennus
4) asennuksen jälkeen kiintolevy vaan kannettavaan sisään ja menoksi

jos distro asentaa jonkinlaisen yleisen kernelin niin kiintolevyn siirtämisen toiseen koneeseen (vaikka olisi eri piirisarja ja prossu) ei pitäisi tuoda ongelmia, toisin kuin esim. wintossassa..

 

Ahaa, sittenhän case closed. Luulin, että ongelmaksi asennuksessa tulisi toisen koneen asetukset ja määritteet. Kaikki koneeni ovat kuitenkin niin täysin erilaisia, ettei yhteneväisyyksiä juurikaan löydy. Lisäksi kohdekone on kannettava. No pitääkin koittaa heti kotiin päästyäni ja katsoa, onko Linux entistäkin ihmeellisempi asia.