eli tarvisjakaa 22.7 GB:n zip pakattu ja salattu tiedosto litanja 299.9 mt osiin. koneessa on ubuntu 10.04.4 käyttis
Menee zip komennolla zip -s 300m unsplit.zip --out split.zip. En kyllä testannut kun noissa zip ohjelmissa on hieman eroja lisenssisyistä.
Vähän tuntuu kaukaahaetulta Ehkä jo pakettia rakennettaessa kannattaisi hetki miettiä, miten ko. 22 Gt:n zip-paketin kanssa aikoo toimia. Zip-paketointi lienee jokin yleinen pakkausalgoritmi, mutta sen sisältämä salasalauksen purku toiminee vain zip-ohjelmalla, jolla salaus on pakettiin asennettu. Zip-paketointiohjelmia on lukuisia. man zipsplit man zip man unzip jne... Käyttöjärjestelmällä ei sinänsä ole mitään merkitystä (Ubuntu 10.04.4 ei ole mikään versio, vaan päivitetty Ubuntu:n asennuslevy - tuo sisältää ko. ajankohdan levylle asennetut päivitykset. Ko. ajankohdan jälkeen on tullut järjestelmään melkoinen tukku uusia päivityksiä, joista osa on nimenomaan tietoturvapäivityksiä.). Kyseessä on zip/unzip -ohjelma, ja sen ominaisuudet.
Sinun kannattaa myös päivittää Ubuntu 10.04->12.04 LTS versioon. Kyseisen version tuki kestää 5-vuotta ja siinä on uusi käyttöliittymä ja parempi ajurituki... Päivitys tapahtuu ihan normaaliin tapaan päivitys kohdasta.
En tiedä onko linux versiota, WinRar? Siinä voi pakata osiin jo pakatunkin tiedoston (ei kyllä kutistu, joten 'älä pakkaa' säästää aikaa). Voi kirjoittaa salasanan purkua varten ja 'piilota sisältö näkyvistä'. Nimestään huolimatta osaa pakata myös zip muotoon. Mitä tolla on tullut purettua rar, zip arj jne. tiedostoja, niin on onnistunut vaikkei kaikkia olekkaan pakattu winrar:lla. Kyllä siinä mielessä zip pitäis "salauksineen" olla unversaali muoto. Ei vain ohjelmakohtaisesti toimiva. Ja erikseenhän on vaikka millä nimellä Filesplitter ohjelmia. Jotka eivät pakkaa ollenkaan vaan pilkkovat osiin ison tiedoston.
Melkein itse lähtisin kyllä 7zipillä liikenteeseen. Todennäköisesti pienenee tuo alkuperäinen tiedostokin aika lailla. Tiedostokoko paketin osille ja salaus myös viittaisi johonkin tiedostojenjakopalveluun joihin ei yleensä saa osissa pistää isoja tiedostoja rajoitusten kiertämisen toivossa, joten enpä sen enempää avita.
FTP:ssä ainakin on kokorajoitus - riippuu hieman versiosta ja eri selaimillakin kaiketi vaihtelee. split ainakin löytyy joka jakelusta. En ymmärrä höpinöitä päivityksistä, WinRar, 7zip ym. kun homma hoituu ihan zip ohjelmalla. -s optio jakaa tiedoston osiin. -e optio lisää salakirjoituksen. Eikä tarvitse pakata uusiksi. Kyllä sitä komentoriviäkin voi käyttää - ei kaikkea tarvitse tehdä hiirtä heiluttamalla. Eikä välttämättä laitonta tiedostonjakoa. Itse ainanakin varmistan välillä koko systeemin ja paloittelu pienempiin osiin on järkevää, koska yli 4G tietostot usein aiheuttavat hankaluuksia.
linuxin mukana tulee yleensä nuo unzipit, zipsplitit yms. mutta jos et tiedä tuota salauksen avaavaa salasanaan niin niistä ei ole mitään hyötyä. komento linuxin puolella on kai jotain tälläistä: zipsplit -P <salaus-sana> -n <jaettujen tiedostojen koko> -b </polku/jonne/jaetaan> <tiedostonnimi>
yksinkertaisesti zip -s 300m paketti.zip --out splitpaketti.zip Ei tarvitse tietää salasanaa. zipsplit muistaakseni sisälsi jonkun kokorajoituksen eli bugin. Lienee korjattu? kannattaa tarkistaa.
Kun mua ennen oli kirjoitettu näin: 'Zip-paketointi lienee jokin yleinen pakkausalgoritmi, mutta sen sisältämä salasalauksen purku toiminee vain zip-ohjelmalla, jolla salaus on pakettiin asennettu. Zip-paketointiohjelmia on lukuisia.' Mulla ei ole paljookaa kokemusta linuxin mukana tulleesta (kernelissä?) pakkaus ja purkutoiminnosta. Yhtään en ole jakanut osiin, enkä ole käyttänyt salasanaa purkua varten. Siksi mainitsin tuon winukka puolella käyttämäni softan, jolla kaikkea mainuttua on tullut tehtyä. Enkä usko että kaikkea salattua on pakattu myös winrarilla. En ole samaa mielta tosta lihavoidusta kohdasta. En epäile etteikö nuo asiat onnistuisi ihan linuxin vakio-osilla. p.s. 'Ei tarvitse tietää salasanaa.' Ei pakatessa, tai osiin jakaessa tarvi "tietää" salasanaa. Se mitä kirjoittaa salasanaksi, kannattaa muistaa kyllä myöhemmin. Että saa purettua tai liitettyä yhteen sen tiedoston. Tämän sortin komennonhan Ysf tuossa neuvoi. Vai onko muka linuxin zipsplit komento, jolla tehdään join toiminto tiedostoille, jotka on toisella komennolla aiemmin splitattu? Ja tarviiko join komentoon käsin syöttää jaettujen tiedostojen koko? Ohjeen loppuosa </polku/jonne/jaetaan> kyllä mielestäni kertoo että split on menossa. Ainkain haluttu. Vai onko tuossa joku linux-welhojen "puolalaisen logiikan" korjoitustapa? Ja jos salasanan luonnissa jättää salasanan tyhjäksi, niin yleensä se on sitten tyhjä, eli ei salasanaa ollenkaan. Tarviiko enterin vai eteneekö toiminto suoraan, se vaihtelee. (Joku softa voi pakoittaa, että salasana ei saa jäädä tyhjäksi)
Kannattaa muistaa, että zip-tiedosto on "kääre" tai "säiliö" erilaisille pakkaustavoille ja salakirjoituksille. Ihan kuin avi yleinen "säiliö" video-tiedostoile. Yleensä soitto-ohjelma hanskaa kaikki avit. Mutta voi tulla myös sellaisia avi-tiedostoja vastaan, joihin ei löydy sopivaa purkukoodia (kodekkia). Samoin on zip-tiedostoissa. Ja sitten nuo kokorajat voivat tulla vastaan. Esim. zipsplit ei osaa jakaa Teran tiedostoa 100G osiin. Monet ohjelmat voivat sisältää suht. vanhaa koodia ja muuttujien suurin arvo ylittyy. Windows XP kokoraja on 4G. Linuxin kernelissä, Gif-kuvatiedostissa, png-kuvissa... käytetään samantapaista algometria tiedon pakkaamiseen kuin zip-tiedostoissa. Algometrilla tarkoitetaan esim. ruuanlaitto-ohjetta. Ja kattila on usein se missä ruokaa laitetaan. Mutta kattila ei ole algometri. Toki lopputuloksen kannalta tarpeellinen.
Ei Linux-kernelissä ole mitään zip-purkukoodia. Korjattuna kerron, ettei zip-pakkaus ole edes avointa koodia. Linux:iin löytyy zip/unzip -koodia,jolla zip-paketoitu tiedosto voidaan kyllä purkaa. Jos pakkaus on salasanalla suojattu riippuu purku myös ko. sovellutuksen unzip-ohjelmasta ko. algoritmi. WinZip on kaupallinen sovellutus, eikä sille salasanalla suojattuna ole mitään oletuksena soveltuvaa "kräkkeri"-purkusoftaa. Voit tykönäsi hieman miettiä, miksi zip-salasana on asennettu, ja miksi se ei ole millätahansa unzip-ohjelmistolla purettavissa.
zip, arj, rar = kattila, kasari, uunivuoka xp:ssä on 'oma tietokone' tiedostonhallinassa ympättynä zip purku. WinRar, 7-zip jne. ovat ohjelmia. Ei ole tullut ongelmia vastaan, 'Tämä ohjelma ei osaa purkaa tätä salasanalla suojattua zip tiedostoa'. Kaikilla on onnistunut. Oli se ruoka kattilassa, kasarissa tai uunivuossa laitettu, niin maksalaatikosta ossáa erotella rusinat, risotosta herneet jne. Eikä ole vaikuttanut onko kokki käyttänyt hackamanin kattilaa vai jotain muuta merkkiä. Ei ole kokki koskaan käskenyt syömään ruokaansa tietyn merkkisestä kattilasta, hackmanin haarukalla tai että kattilan on oltava marimekon pöytäliinalla ja kuosina ***. Vaikka on tietenkin neuvonut miten kansi aukeaa, eli kertonut salasanan. En sitten tiedä onko asia monimutkaisempi linuxissa, jos zip ei ole avointa koodia eikä siitä ole lisenssejä tjms. maksettu, vaan sovellettu asiaa kuten on kyetty. Vertaa ntfs levyjärjestelmä. Suhteellisen hyvin senkin luku ja kirjoituskin onnistuu linuxissa, mutta virheitä voi tapahtua, koska M$ ei ole ntfs:n syvintä olemusta paljastanut. Siis mikä? 32-biitisen käyttiksen, linuxinkin ram muistin koko, muistiavaruus on 4GB. FAT tiedostojärjetelmässä tiedoston max koko on 4GB. XP:ssä itsessään ei ole mitään kokorajaa.
Jokainen "valmistaja" joutuu luomaan omat "kattilansa", jolloin niitä ongelmia voi tulla. Ongelmia on mm. juurikin esim. zip-tiedostojen jakamisessa useampaan tiedostoon. Ohjelmat jakavat tiedostot osiin eri tavalla eivätkä osaa välttämättä aukaista toisen ohjelmiston osiin jakamaa .zip -pakettia. Myös salauksessa voi tulla ongelmia, jos käytössä on jokin vahvempi (tai heikompi) salaus jota ohjelmisto ei tue tai "kattilan" rakenteeseen on menty kajoamaan. Joissain RAR-paketeissa saattaa joidenkin ohjelmien mukaan olla asetettuna salasana, vaikkei niissä mitään salasanaa olisikaan. Kyseessä Windows XP:n "pakattu kansio" -toiminto, joka ei osaa pakata tiedostoja joiden koko ylittää 4 gigatavua. Tuntuu olevan aika paljon ihme mutuilua ilmassa. FTP:ssä kokorajoitus, pakettia luodessa täytyy tietää pakattavan mahdollisen toisen paketin salasana, jne. Sitten pakko hylätä kaikki mahdollinen graafinen käyttöliittymä ja mutuilla jotain komentojonorimpsuja jotka ilmeisesti eivät edes toimi? Miksi? Ei se e-elin kasva mihinkään jos käytät niitä rimpsuja vs. jos käytät jotain softaa jossa graafinen käyttöliittymä ja joka on tarkoitettu pelkästään pakattujen tiedostojen käsittelyyn.
Olen vähän vanhanaikainen ja käytän paljon komentoriviä ja noita hiiren heilutuksia on hankalampi neuvoa. Toki voi käyttää jotain graafista softaa vaikka winzippiä wine:n alla. Itse en paljokaan dataa pakkaa kun usein data on jo valmiiksi pakattu. Isomman hakemistorakenteen pakkaan aina komentoriviltä jolloin kaikki vivut tulevat varmasti oikein. Niitä vipuja voi tulla yllättävän paljon - eri tyyppiselle toidostoille omansa. XP:tä en ole vuosiin käyttänyt, mutta muistaakseni selaimen/tiedostonhallinnan kokorajoitus oli tuo 4G. Oli sitten kyse ftp-tiedon siirrosta tai zip-paketin tekemisestä. Toivottavasti on korjattu kuten naurettava 120G levyraja SP1:ssä. WinZip tai WinRar ohjelmilla ei tuota 4G rajaa ole. Tuossa on viimeksi Linux kernelin käänsin, niin siinä oli peräti 5 erilaista tapaa pakkaamiseen. Kyllä Linux kerneli on itsepurkautava paketti ja sisältää gzip, bzip,... purkukoodia minkä sitten on valinnut käänökseen mukaan. Jo DOS 5 muistaakseni sisälsi zip-koodia eli apuohjelmat olivat itsepurkautuvia. Mahtui paremmin korpulle
Ubuntullehan tunnetusti ei ole olemassa ainuttakaan pakkausohjelmistoa graafisella käyttöliittymällä. 7zipistä löytyy toki myös p7zip jos on pakko komentoriviä käyttää.
File-roller on ihan kelpo Gnome työpöydällä. Ark KDE työpöydällä ja Xarchiver vaikka LXDE ympäristöön...+ tiedostonhallinnan omat palikat. Noissa on kyllä puutteita mm. salauksen käsittelyssä ja osiin jaossa. Ovat myös hitaita isoissa arkistoissa. Jos esim paketissa on yli 100 000 tiedostoa ja haluaa palauttaa vain yhden on komentorivi tehokkaampi. Komentoja voi myös putkittaa, jolloin esim. digiboxin raw-levyn voi kopsata yhdellä komennolla, mikä ei hevin graafisella kikkareella onnistu. Linuxissa on mahdollista lukea dataa myös laitteista suoraan vaikka kovalevyn sisältö tai DVB-kortin kanavanippu.