CPU - Ylikellotus Opas

Discussion in 'Käyttäjien tekemät oppaat' started by _EffEcT_, Apr 5, 2008.

  1. _EffEcT_

    _EffEcT_ Regular member

    Joined:
    Nov 25, 2007
    Messages:
    756
    Likes Received:
    0
    Trophy Points:
    26
    Tuolla pc:n rautaan puolella näkee jatkuvasti kysymyksiä kuinka kellottaa prosessoria. Ajattelin, että nyt teen varsinaisen oppaan, josta on hyötyä kaikille kellottelijoille.
    Opas on myös hieman keskeneräinen. Päivittelen aina kun täällä käyn.
    7. huhtikuuta lisätty vähän lisää tietoa. Kuvat tulevat myöhemmin.
    Pari tärkeää juttua vielä, että: Aina kellotuksen jälkeen olet tuhonnut koneesi (osasi -/ komponentti) takuun.


    Prosessoricoolerit
    Nykyään moni kellottaja ostaa erikseen tehokkaaseen suorittimeen
    tehokkaan coolerin. Cooleri voi olla äänekäs, mutta ehkäisee kellotuksessa ylikuumemisen. Näin pystyy kellottamaan huomattavasti enemmän kuin joku vakiocoolerilla kellottava pullasorsa. On myös olemassa hiljaisia versioita.


    Jännitteet

    Ylikellottajan kannalta tärkeimmissä tietokoneosissa pätee pitkälti sama periaate. Osien suorituskyky on riippuvainen sähkösignaalien luotettavasta siirtymisestä paikasta toiseen. Nykyisissä tietokoneissa ei juuri ole käytössä suprajohdetekniikkaa (=sähkö siirtyy paikasta toiseen ilman vastusta), joten osa sähköstä muuttuu lämpöenergiaksi. Jotta saadaan sähkösignaali kulkemaan lähtöpisteestä loppupisteeseen, liian suuri osa sähkösignaalista ei saa muuttua lämmöksi.



    Kerronlukot

    Nykyisin monissa prosessorissa kerroin on lukittu ja siten ylikellotus täytyy tehdä nostamalla väylätaajuutta.



    Väylätaajuus (FSB)

    FSB on prosessorin ylikellotuksessa erittäin olennainen tekijä ja se vaikuttaa mutkien kautta myös muihin osiin kuin prosessoriin.



    Ylikellotuksen perusteet

    * Käytännössä kaikissa PC-yhteensopivissa prosessoreissa prosessorin kellotaajuus määritellään kaavalla; Kellotaajuus = Väylätaajuus * Kerroin

    * Täten kertoimen nostaminen nostaa prosessorin kellotaajuutta. Kellotaajuuden nousu riippuu väylätaajuuden suuruudesta. Jos esim väylätaajuus on 200 MHz, niin kertoimen nosto 1 yksiköllä ( Esim 5 -> 6 ) nostaa prosessorin kellotaajuutta 200 MHz. Jos väylätaajuus on 220 MHz, niin kertoimen nosto 1 yksiköllä ( Esim 5 -> 6 ) nostaa prosessorin kellotaajuutta 220 MHz. Jos kerrointa nostetaan kahdella yksiköllä ( Esim 5->7 ), prosessorin kellotaajuus nousee 400 MHz:n verran jne.

    * Kertoimen laskeminen vastaavasti laskee prosessorin kellotaajuutta. Esim väylätaajuuden ollessa 100 MHz, prosessorin kertoimen laskeminen yhdellä yksiköllä ( Esim 6->5 ) laskee prosessorin kellotaajuutta 100 MHz:n verran. Jos kerrointa lasketaan kahdella yksiköllä ( Esim 6->4 ), prosessorin kellotaajuus laskee 200 MHz:n verran jne.

    * Väylätaajuuden muutos vaikuttaa vastaavasti prosessorin kellotaajuuteen. Esim kertoimen ollessa 10 ja väylätaajuuden ollessa 200 MHz, prosessorin kellotaajuus on 2000 MHz. Jos väylätaajuus nostetaan 210 MHz:n, prosessorin kellotaajuus nousee 2100 MHz:n.

    * Jos muutetaan sekä kerrointa että väylätaajuutta, alussa mainittu kaava pätee. Esim kerroin 12 ja väylätaajuus 133.33 MHz tekee 1600 MHz. Jos kerroin muutetaan arvoon 10 ja väylätaajuus arvoon 160 MHz, prosessorin kellotaajuus on jälleen 1600 MHz.



    Dual Core-/Quad Core-/Hyper Threading -prosessorit
    Dual Core- ja Hyper Threading -prosessorien ylikellotus ei liiemmin eroa "normaalien" prosessoreiden ylikellotuksesta. Tässä osiossa yleistä katsausta Hyper Threading- ja Dual Core-prosessoreihin sekä prosessorimallikohtaisten erikoisuuksien tarkastelua.



    Prosessorien rakenne; Transistorityypit ja lämmöntuotto
    Monesti suuri transistorimäärä ei tuota lämpöä niin paljon kuin voisi päätellä. Esim L-2 välimuistitransistorit tuottavat usein melkoisen vähän lämpöä suhteessa niiden määrään.



    Prosessorien rakenne; Valmistustekniikka, johdinleveys ja lämmöntuotto
    Yleensä prosessorin valmistustekniikka ilmoitetaan lyhyesti nanometreinä tai mikrometreinä. Tyyliin 0.09 mikrometriä/mikronia tai 90 nm eli 90 nanometriä. Yleensä parempi ( Pienempi ) valmistustekniikka vähentää lämmöntuottoa. Esim 0.065 mikronin tekniikalla valmistettu prosessori tuottanee vähemmän lämpöä kuin 0.09 mikronin tekniikalla valmistettu prosessori. Mittayksikkönä on usein johdinleveys, joskin tietyissä tapauksissa prosessorissa voi olla eri valmistustekniikalla valmistettuja kokonaisuuksia.



    Murrettavat kerroinlukot Slot A & Socket A
    SLOT A:
    AMD:n vaihtaessa Socket A-prosessorikantaan, tule asiasta melkoisen monimutkaista. AMD pyrki järjestämään asiat siten, että emolevyvalmistajat eivät lisäisi emolevyihin kertoimenvaihto-ominaisuuksia. Ei onnistunut ja AMD kehitti hätäratkaisuksi kertoimen säädön / kerroinlukon prosessorien päällä olevien siltauksien avulla. Athlon Thunderbird -prosessoreissa kerroinlukko oli murrettavissa siltauksia yhdistämällä, jopa lyijykynä kelpasi. AthlonXP Palomino -prosessorissa tuli vastaisku ja siltausten väleihin oli laitettu kuoppa. Tällä kertaa murtaminen onnistui rankemmalla sähköäjohtavalla aineella ja tarkoituksena luultavasti olikin tehdä homma sellaiseksi, että siitä varmasti jää selvät jäljet. Tiettyjen Thoroughbred-prosessoreiden tapauksessa kerroinlukon pystyi murtamaan ns Wiretrickillä, joskin monet emolevyt hoitivat asian automaattisesti.

    SOCKET A:
    AMD Athlon Classic-prosessorin kerroinsäätöihin pystyi vaikuttamaan ns "Gold Fingers"-pinneihin vaikuttamalla. Tähän kehitettiin useita "työkaluja", joista käytettiin yleisnimitystä Goldfinger.



    Nostamisen haitat (jännitteet)
    Suorin seuraus osan käyttöjännitteen nostamisesta on osan lämmöntuoton suureneminen. Suurempi lämmöntuotto vaatii yleensä parempaa jäähdytystä ja lisäksi vaikeasti jäähdytettävien, eräänlaisten "hotspottien" (= "pieni alue osassa kuumenee huomattavasti enemmän kuin ympäröivät alueet"), määrä voi lisääntyä. Lisäksi jännitteen nostaminen saattaa huonontaa osan käyttöikää radikaalisti. Huonoista puolista huolimatta käyttöjännitteen säätö on ylikellottajalle tärkeä työkalu.

    Jos osalle syöttää korkeampaa käyttöjännitettä, osa useimmiten pystyy toimimaan suuremmalla nopeudella. Siten jännitteen nostaminen antaa mahdollisuuden virittää prosessoria / näytönohjainpiiriä / muisteja jne toimimaan nopeammin ja/tai suuremmalla kellotaajuudella. Tosin liian suuri jännitteen nostaminen voi aiheuttaa erinäisiä ongelmia, eli loputtomasti jännitteen nostaminen ei auta.





    Tiiviste:
    Väylätaajuus*kerroin = Nopeus, 255*11 = 2800 Mhz > 2,80 GHz.
    Koneen kaatuessa voi vielä yrittää nostaa vcorea ja antaa lisää jännitettä muisteille. Idlessä tulisi olla alle 40`C astetta.
    Orthos tai Prime95 ovat hyviä rasitus-testi ohjelmia. Yleensä hyvä testata koneen vakaus kellotuksen jälkeen.
     
    Last edited: Apr 7, 2008
  2. BlasterX

    BlasterX Regular member

    Joined:
    May 14, 2006
    Messages:
    1,483
    Likes Received:
    0
    Trophy Points:
    46
    Loistava idea(!) - kaipaa tosin hieman hiomista.

    Muutama kuva BIOS:in fsb-asetuskohdasta olisi helpottava aloittelijalle, ja muistien kellottumisesta ja niiden kertoimista olisi hyvä mainita.

    Lisäksi yksi tärkeä, eli jäähdytys puuttuu kokonaan. Alkuun voisi ainakin nämä artikkelit lisätä ;)
    http://plaza.fi/muropaketti/artikkelit/jaahdytys/prosessoricoolerit-kevat-2008
    http://plaza.fi/muropaketti/artikkelit/jaahdytys/prosessoricoolerit-kesa-2007
    http://mato78.com/artikkelit/22-artikkelit/3278-prosessoricoolerit-vertailussa
    http://www.behardware.com/art/imprimer/568/
    http://www.xtremesystems.org/forums/showthread.php?t=158187
    http://www.tomshardware.com/2008/02/20/cpu_cooler_charts_2008/
     
    Last edited: Apr 6, 2008
  3. Sanzu

    Sanzu Regular member

    Joined:
    Oct 31, 2006
    Messages:
    814
    Likes Received:
    0
    Trophy Points:
    26
    Googletin kuvan Abit IP35 emon biosista ja lisäsin selitykset kaikille kohdille. Tässä on kuva sieltä BIOS:sta.

    Jos tuolla jotain on väärin, kertokaa niin korjailen sitten :) On suhteellisen iso kuva sen takia että pienempään ei oikein mahtunut hirveästi kirjoittelemaan.
     
  4. BlasterX

    BlasterX Regular member

    Joined:
    May 14, 2006
    Messages:
    1,483
    Likes Received:
    0
    Trophy Points:
    46
    Tuossa olisi foorumiystävällisempi versio; klikkaamalla menee suuremmaksi. :)
    [​IMG]

    Älkääkä ikinä postatko aijaa.comiin opaskuvia, koska he poistavat ne automaattisesti, ellei joku ole katsonut kuvaa neljään viikkoon.

    http://www.imageshack.us/ ja http://tinypic.com/ eivät poista kuviaan ikinä.

    EDIT: Ja kopioitava versio tuosta kuvasta: poista kaksi välilyöntiä.
    [​IMG]
     
    Last edited: Apr 6, 2008
  5. _EffEcT_

    _EffEcT_ Regular member

    Joined:
    Nov 25, 2007
    Messages:
    756
    Likes Received:
    0
    Trophy Points:
    26
    Kiitos paljon. Tuohon oppaaseen lisään tänään myöhemmin kaikenlaista.
    Kuvat tulevat viimeistään parin viikonpäästä.
     
  6. sumppi12

    sumppi12 Regular member

    Joined:
    Sep 13, 2007
    Messages:
    188
    Likes Received:
    0
    Trophy Points:
    26
    Eikä tule vielä vähään aikaan olemaankaan. Se on varma Nobel, jos onnistuu kehittämään tietokonneeseen sopivan. Suprajohteet vaativat vähän pakkasta, tällä hetkellä korkeimmassa lämpötilassa toimiva suprajohde toimii 140' pakkasen puolella...

    Niin ja kellotuksen haittoihin: takuuthan siinä menee.

    E: Osataan krjottaa
     
    Last edited: Apr 7, 2008
  7. Sanzu

    Sanzu Regular member

    Joined:
    Oct 31, 2006
    Messages:
    814
    Likes Received:
    0
    Trophy Points:
    26
    Huoneen lämmössä suprajohtavia materiaaleja on olemassa :) Hinta on sitten ihan eri asia :)
     

Share This Page