elikkä olis haluja ottaa tosta meikäläisen paljon haukutusta prossussta hiukan enempi tehoja mutta kuinka se tehdää. eli prossu on intel celeron G1620 ja nyt saa nauraa.. prossu on tosin takuunalainen että kuinkas se puoli. tarkotusta ei ole prossun tehoja koittaa vaan opiskella tuo kellotus. kertokaa nyt vaikka rautalangasta vääntäen että mitä kellotuksella haetaan ja minkälaisia lukuja haetaan.jos on vaikka joku moniytiminen 3,0 GHZ prossu ja ajatellaan että se on auton moottori jossa on 200hv vakiona ja halutaan 250hv niin sehän on helppoa mutta kuinkas prossuissa.
ok eli ei voi kellottaa mutta mitä tarkoittaa kerroinlukittu ja miksi kyselet emosta onko niitäkin joita ei voi "kellottaa".minkälainen täytyy prossun olla että sitä voi kellottaa ja mitä vaaditaan emolevyltä.
Jos netistä tilaat tuoteselosteessa yleensä lukee lukitsematon tai kerroinlukitsematon. Intelillä on K uudempien prossujen perässä, eli Intel i5 2500 on lukittu ja 2500K ei esimerkiksi. Emolevystä en tiedä miten vaikuttaa kellotukseen.
Emolevyn biosissa olisi hyvä olla mahdollisuus (taitanee kaikissa z77 emoissa olla). Emonlevyn virransyötöllä pitää olla jonkinlainen jäähytys, muuten kyrvähtää.
Todennäkösesti emos ei tue kertoimen säätöö. Mikä emo? Kantsii jatkossa hommata sen toisen valmistajan kamaa. Niissä ei oo tollasia pellerajotteita.
Kellotus tapahtuu että nostetaan biossita prosessorin "Kerrointa" tai "väylää" Kerrointa nostamalla on paljon helpompi kellottaa mitä väylällä, joten en puhu väylällä kellottamisesta sen enempää, mutta että ymmärtäisit kertoimen ja väylän tässä esimerkki. Väylä (toisilta nimiltään FSB "Front Side Bus" ja Bclock "Base Clock") prosessorin kellotaajuus muodostuu Väylä kertaa kerroin. esimerkiksi 200x10 = 2000mhz jossa 200 on väylä, ja 10 on kerroin. Ja näin kellotus tapahtuu, nostetaan kerroin esimerkiksi 10-->10.5 jolloin 200x10.5 = 2100mhz. Kellotuksen edistymistä pitää valvoa testi ohjelmilla, esim Prime95 tai Intelburntest ohjelmilla. Kun olet kellottanut "liikaa" kone voi kaatuilla/jäätyillä, tai sekoilla muuten vaan. Tällöin pitää nostaa prosessorin voltteja "Vcore" tai "CPU-Voltage" Voltteja ei kannata nostaa 0.2 volttia enempää, esim 1.2voltista 1.4volttiin uskaltaa mennä jos jäähdytys sen sallii "vesijäähdytys tai hyvä ilmajäähy" esimerkiksi olet kellottanut prosessoria vaikka 200x13.5 = 2700mhz ja kone ei läpäise testejä, niin voit nostaa voltteja vakiosta Esim 1.2 voltista 1.25 volttiin, ja kokeilla läpäiseekö testejä. Lämpötiloja pitää myös vartioida, intelburntest tai prime95. prosessorin lämpötila ei saisi nousta yli 70-80c. mutta jos sinulla on vaikka se 2700mhz ja 1.35volttia. ja max lämmöt esim 63c ja läpäisee kaikki testit, niin olet saanut kellotuksen onnistumaan Tämä on vain esimerkkinä asiasta. korjatkaa jos möhlein jossain kohdassa.
no nyt jo vähän viisaanpana mutta tarkoittikohan BPvest esim gigabyteä amd kannalla. mitä noihin pellerajoitteisiin tulee niin itsellä sen verta kokemusta että olen melkopaljon kasaillut tonniluokan vehkeitä(tarkoitan painoa) ja asennellut sinettejä. kun nyt sitten kotiin kantaa esim 600€ ostetun emon+prossun ja alkaa kellotteleen ja vehkeet kärähtää niin kuinkas takuun.itse olen ainakin heti takuun tyrmännyt jos sinettejä on pidelty.
Itsellä ei ole tässä emossa virransyötöllä minkäänlaisia jäähyjä, eikä ne sormi mittauksella edes poppaa kun 100% rasituksessa on.. onhan tosin emoissa eroja, joku pieni asrock voi kyrvähtää jos laittaa paljon voltteja ja 125w rossun
Edelleenki pitäis tietää se emon malli. Tarkotin et AMD:n puolella ei oo tollasia rajotteita yhtä paljoo.
