Onko kernelin uudelleen kääntämisestä yleensä mitään hyötyä, mikäli kone ja siinä olevat laitteet toimivat moitteettomasti? Yleensähän kernel on valmiina kaikissa distroissa ja config on varsinkin prosessorien osalta säädetty pentium prolle tai muulle esim. # CONFIG_M486 is not set # CONFIG_M586 is not set # CONFIG_M586TSC is not set # CONFIG_M586MMX is not set # CONFIG_M686 is not set # CONFIG_MPENTIUMII is not set CONFIG_MPENTIUMIII=y # CONFIG_MPENTIUM4 is not set # CONFIG_MK6 is not set # CONFIG_MK7 is not set # CONFIG_MK8 is not set Eli hyötyykö mitään, jos kernelin kääntää uudelleen ja optimoi sen esim. amd64:lle/P4:lle? Nykyiset kernelithän ovat aika massiivisia sisältäen kaiken mahdollisen ja hyvä niin, mikäli kaikkea tarvitsee.
Prosessorikohtainen optimointi auttaa hieman, mutta sitten kun on muut ohjelmat on käännetty yleensä i486 tai i586 optimointeja käyttäen, niin siitä kotikäytössä ei ole juurikaan hyötyä. Itse olen kernelin kääntämisen tehnyt siitä alkaen kun linuxiin olen tutustunut ja kun linuxin asennan niin ensimmäinen toimempide on kernelin konffaaminen ja käätämäinen koneelle sopivaksi. Ehkä hieman turhaa työtä jos työpöytäkäyttöön linux tulee.. mutta tuleepahan aina tehtyä :-D Minun ymmärryksen mukaan homma toimisi siten, että jos vaikka verkkokortin ajuri on ympätty kerneliin (eli ei-moduuliksi) niin se toimisi pikkasen vikkelämmin kun välistä jää erinäiset moduulin käsittelyyn liittyvät koodinpätkät ajamatta. Työpöytäkäytössä se on ihan yksi ja hailee veteletkö yleisellä kernelillä, mutta raskaammissa palvelimissa eroja varmasti syntyy.
Samaan lopputulokseen olen myös tullut. Itsekin olen pyrkinyt aina kääntämään kernelin omalle prossulle ja laitteistolle sopivaksi. Olen jopa poistanut joskus myös tarpeettomat laitteet ja jopa moduulit, jotka eivät taida kernelin kokoon vaikuttaa. Ehkäpä se on vain sitten nykyään sellainen tunneasia, että haluaa vaikuttaa oman koneen toimintaan.
Edut ovat marginaalisia, eikä toteamus 'älä korjaa toimivaa' ole vaikka perää. Kun nykykoneissa sekä prossessoriteho että muistimäärä ovat riittävät, kernelin optimoinnilla ei oleellista lisähyötyä saavuteta. Kernelin kääntämisen perussyy nykypäivänä lienee se, että jokin uudempi kernel sisältää tuen laitteille, joita jokin vanhempi kernel ei tue. Koska kernelin kääntäminen ei ole lainkaan vaikeaa, voi itse helposti todeta, olisiko kernelin optimoinnista hyötyä omassa järjestelmässä.
Distrojen mukana tulevat massiiviset kernelit sisältävät nykyään lähes kaiken tarpeellisen valmiina tai ainakin moduuleina. Ja pakettienhallinnan kautta on usein saatavissa päivitetyt tai muuten erilaiset kernelit järjestelmään, joten taitaa tuo kääntäminen olla aika turhaa.Vanhemmat koneet ovat tietysti sitten eri asia. Eli tulee hiukan sellainen ajatus, että kernelissä mukana olevat vaihtoehdot alkavat nykypäivänä olla turhaa "painolastia". Varsinkin, jos ajatellaan normaaleja nykyaikaisia koneita työpöytäkäytössä - kuten Ysf mainitsikin.
on siellä paljon semmoista mitä ei välttämättä jokaisessa koneessa tarvitse.. mutta tarkoitin tulla "yks hailee" -kommentilla lähinnä sitä, että nykypäivän työpöytäkäytössä ei eroa huomaa, jos käyttää tuommoista "painolastia" sisältävää kerneliä verrattuna "optimoituun" kerneliin. Kernelin optimoinnilla saatava hyöty on ihan yhtä hurja kuin isomalla välimuistilla varustetuissa prosessoreissa, eli prosentin-parin luokkaa
