Olen asentamassa linuxia Wintoosan viereen kovolle (osioimatonta tilaa 200Gt). Minkälaiset osiot tälle levylle kannattaa tehdä? "pää"osio ja swap-osiohan ovat pakollisia, mutta olisiko hyvä tehdä ohjelmille oma osio? Minä kun en tiedä oikein tästä linuxin hakemistorakenteesta mitään.
root ja swap osioiden lisäksi suositellaan erilliset osiot /boot ja /home kansioille. boot osiolle riittää 64MB-128MB eli se ei paljoa tilaa vie, home sisältää kaikkien käyttäjien kotikansiot joten sille kannattaa varata reippaasti tilaa; root osiolle suosittelisin ~10 gigaa taia enemmän, riippuen ohjelmien määrästä. Ohjelmille ei erillistä osiota oikenin linuxissa voi tehdä, toisin kuin windowssissa ne ei asennu yksittäiseen paikkaan.
Riippuen asennettavasta distrosta (julkaisusta) asennus ohjelma osioi ja alustaa osiot automaattisesti. Linuxia kun ei saa (ainakaan tietääkseni) fatille asennettua ja ntfs on kokonaan pois kuvioista. Asennus alustaa /home ja / osiot ainakin ext3 muotoon ja swap on vaan swap.eli koko kovo vaan tyhjäks ja antaa asennusohjelman hoitaa se siun puolesta (ainakin ubuntussa ja susessa toimii)
Ei nyt ihan noinkaan. Kyllä ohjelmat pääsääntöisesti asentuvat /usr hakemistoon. (usr/bin tai usr/local/(bin), usr/share, usr/lib jne. jne.). Tosin Linuxissa osioilla ei ole samaa merkitystä kuin aiemmin. LVM ei rajoita edes osioiden kokoa. Muuten ohjelmien linkitys osiolta toiselle ei ole edes ongelma. Mutta perustyöpöytäkäyttöön riittää hyvin swap ja/ -juurihakemisto, /home -hakemisto sekä kovin isoista levyistä puhuttaessa (joita bios ei muuten tavoita) /boot -hakemisto.
Kyllä noillekin on vakio paikkansa. /usr/bin, /usr/locale/bin tai käyttäjän omat /home/~/bin. Ei root osiota tarvii tehdä kovin suureksi. Jotkut isot ohjelmat voi pistää omalle levylle esim. /opt tai /usr/games. Mediallakin voi olla oma levynsä, jos paljon kuvia, musaa tai leffoja. Ja sen voi liittää vaikka read only niin musat ja kuvat ym säilyy tallessa vaikka reippaimmissa bileissä. Ja jokaiselle levylle voi tietty valita sopivimman tiedostojärjestelmän. ReiserFs on myös hyvä ja vakaa. ReiserFs4 kehittyy myös kovaa tahtia. /tmp voisi olla myös oma osionsa, niin huonosti käyttäytyvä softa ei saa root-levyä täyteen. Kaikkein tärkein on tietysti /home. Käyttiksen vaihto helpottuu kummasti kun datat on eri levyllä. XP:n asennus on musta outo, kun se välttämättä tahtoo tunkea asennuksessa omat kansiot myös C:lle. Ja sitä on hankala siirtää esim. D:lle. Ehkä Vista tuo parannuksen. Aina täytyy vähän M$ softia haukkua. Onneksi ei oo tarvinnut moista asentaa aikoihin. Jos jättää tyhjää tilaa tai pari tyhjää levyä, niin niihin voi sitten asentaa pari linukkaa lisää testimielessä. Osiointi on aina hakala juttu. Kun tarpeet tahtoo muuttua ajan myötä.
/boot kansio sisältää kernelin. Kerneleitä voi olla myös useampia, mutta harvoin tarpeellista. Yleensä myös grubin (Linux käynnistyslataaja) konfig tiedostot on /boot/grub kanson alla. Monet kopio /boot kansioon myös system.map, kernelin konfig-tiedoston .config ja kenties kopion mbr:stä (levyn käynnistyssektori). Itse käytän itsekäännettyä kerneliä, joten en ihan tarkkaan tiedä mitä paketinhallinnan kautta asennetut kernelit sinne pistää. Jos /boot on omalla levyllä sen voi jättää liittämättä tai liittää vain read only, jolloin tietoturva kasvaa. Yleensä ext2 levy. /root sisältää systeemin ylläpitäjän (root) asetustiedostot ja datat. On eri paikassa kuin muiden käyttäjien tiedostot, jotka on /home kansion alla. Unohtuu helposti ottaa talteen, kun vaihtaa systeemiä. Voihan aina tehdä tietty linkin /root --> /home/root. Mutta ei järkeä. Root tunnusta käytetään yleensä vähän ja asennukset tehdään yleensä su, su - tai sudo komentojen avulla. Mikä ero on su ja su - kannattaa selvittää.
Mun pitäisi saada lisättyä tilaa Linuxin käyttöön. Nykyisin linux 20 gigaa. ja Xpllä 40 gigaa. XP ei tuu käytettyä juurikaan eli 15 gigaa haluisin siirtää linuxin käyttöön. (dapper 6.06) Hirens boot 7.9 työkaluna. E: nyt olen ottanut 15 gigaa ja muokannut sen ext3:ksi. Mutta vielä ei ubuntuni osaa avata sitä. Näkee sen kyllä ja ilmoittaa 15,5 Gt-taltio error: device /dev/hda5 is not removable error: could not execute pmount E:tässä taulukko Laite Käynn Alku Loppu Lohkot Id Järjestelmä /dev/hda1 * 1 3065 24619581 7 HPFS/NTFS /dev/hda2 7002 7263 2104483+ 82 Linux / Solaris heittovaihtotiedosto /dev/hda3 5089 7001 15366172+ 83 Linux /dev/hda4 3066 5088 16249747+ f W95 Laaj (LBA) /dev/hda5 3066 5088 16249716 b W95 FAT32
/dev/hda1 * 1 3065 24619581 7 HPFS/NTFS /dev/hda2 7002 7263 2104483+ 82 Linux / Solaris heittovaihtotiedosto /dev/hda3 5089 7001 15366172+ 83 Linux /dev/hda4 3066 5088 16249747+ f W95 Laaj (LBA) /dev/hda5 3066 5088 16249716 b W95 FAT32 Tuossa /dev/hda5 näyttää olevan vfat levy. Ja sulla näkyy olevan useampi primaarilevy. Onko tuo tarkoitus? Yleensä yksi primaari /dev/hda1 ja loput levyt alkaa /dev/hda5 jne. Mitäs fdisk -l näyttää? Muuta fdiskillä /dev/hda5 id 83 ja formatoi se mkfs.ext3. Kyllä sen sitten saa liitetteyä mount komennolla minne tykkää. voit tietty tarkistaa lopuksi fdisk -l että hda5 levy näyttää suunnilleen samalta kuin esim hda2 eli id on 83 ja System on Linux
Kiitoksia. Sain ohjeet ubuntufoorumilta ja kovis toimii. MUTTA oikeudet ei välttämättä ole aiva täydellisesti tehty. Tällaista käytän kun en osaa fstab tiedostoa muokata. sudo su cd /media/hda5/ mkdir kansio chmod 777 kansio exit Levy /dev/hda: 60.0 Gt, 60011642880 tavua 255 päätä, 63 sektoria/ura, 7296 sylinteriä Yksiköt = 16065 * 512 = 8225280 -tavuiset sylinterit Laite Käynn Alku Loppu Lohkot Id Järjestelmä /dev/hda1 * 1 3065 24619581 7 HPFS/NTFS /dev/hda2 7002 7263 2104483+ 82 Linux / Solaris heittovaihtotiedosto /dev/hda3 5089 7001 15366172+ 83 Linux /dev/hda4 3066 5088 16249747+ f W95 Laaj (LBA) /dev/hda5 3066 5088 16249716 83 Linux
Pelkän kovalevyn juuren oikeuksien säätäminen riittää, eli chmod komennolla suoraan /media/hda5. Kannattaa opetella käyttämään chmod, chown ja chgrp komentoja oikein, pelkkä chmod 777 on varsin vaarallinen käsky sillä se antaa täydet luku ja kirjoitus oikeudet kaikille käyttäjille. Käyttäjätason käyttöoikeudet on varsin olennainen osa käyttöjärjestelmän turvallisuutta *nix käyttiksissä.
piru kun en ymmärrä vaan joutuu kysymään lisäselvitystä? ??Pelkän kovalevyn juuren oikeuksien säätäminen riittää, eli chmod komennolla suoraan /media/hda5.?? siis miten pitäs tehdä? Ymmärsin asian näin mutta ei tapahtunut mitään: Koodia: cd /media/hda5. chmod
Jos komentorivi hirvittää niin mc (midnight commander) on usein oiva apu. Ja ubuntussa tietysi sudo mc. Käyttöoikeudet tietty riippuu siitä, mihin tarkoitukseen levyä aiot käyttää. Ja nimi voi olla /media/hda5 sijasta vaikka /media/kotivideot. /media kansion käyttö tuntuu yleistyvän. Itse käytän /mnt (standardi) tai liitän suoraan /home kansion alle. Valinta on tietysti vapaa. fstab editointi hoituu esim sudo nano -w /etc/fstab tai sudo mc. Ja ties kuinka monella muulla kommenolla. Esim sudo echo /dev/hda5 /media/hda5 ext3 noatime 1 2 >> /etc/fstab. Linux nyt vaan on erilainen käyttis. Sitten kun on vaivautunut vähän opettelemaan, niin säätäminen on oikeastaan helpompaa kuin XP:ssä. On graafisia softia myös, mutta helpompi neuvoa komentorivin kautta. Ja täytyy myöntää, että mulla ei ole hajuakaan miten XP:ssä liitetään levy johonkin hakemistoon.
