Olen aivan untuvikko Linuxin kokeilija. Live CD:ltä käytän Ubuntua. Kiinnostaa ymmärtää muutamia live CD:n toimintaperiaatteita, jotta voi sitten edistyä opiskelussa. Mihin kone säilöö esim. suomenkielisen oikolukuversionsa, jonka se lataa netistä? Seuraavalla kerralla Linuxia käytettäessä sitä ei enää ole. Joissakin asioissa kysytään säilytetäänkö asetukset. Mitä asetuksia voi säilyttää ja missä ne säilyvät? Voiko levyltä käyttää esim. printteriä, skanneri toimii kyllä OK? Voisiko Ubuntulle jotenkin antaa lupa käyttää koneen kiintolevyjä, esim. täysin tyhjää NTFS-osoita? (Älä kysy, miksi en asenna sinne Linuxia. Ehkä myöhemmin asennankin, mutta se on vasta vaihe 2. Muistitikkua ei minulla valitettavasti ole.)
Kaikki menee keskusmuistiin liveCD:tä käytettäessä, siellä ei tavara säily vaan siihen tarvitaan kovalevyä. NTFS-osioita et voi kuin lukea linuxin puolelta johtuen siitä että NTFS tuki on edelleen kehtiyksen alla kun mikkisofta ei specsejä jakele.
Entä jos muuttaisi ko.osion (E-osio) FAT32 muotoon? Eikö muuttaminen suju helposti Windowsilla alustamalla, ehkä Ubuntukin sen voisi tehdä.
Tämän jälkeen toimii kyllä, eli FAT osiolle kirjoitus onnistuu... Molemmilla onnistuu, mutta windowssilla se on tietysti helpompaa, jos siihen on tottunut...
tuo ntfs:lle kirjoitus riippuu ihan onko kernelissä tuki moiselle "ntfs write" operaatiolle.. Ja sen käyttämistä kannattaa harkita pariin kertaan juuri bluekkiksen manitseman syyn takia -- Ysf
Kiitoksia paljon. Seuraavaksi on sitten saatava Ubuntu tunnistamaan sille sopiva muistipaikka ja siihen pysyväksi tarkoitettuja lisäkkeitä ja asetuksia kirjoittamaan. Miten se tapahtuu, en vielä tiedä, mutta aion tutkia ja kokeilla. Siksi en kirjoita tähän ja kysy kuin vasta sitten jos joutuu täysin epätoivon valtaan. ;=) Muuten, jos joku Windowsin "pääkäyttäjä" tekee tällaisia muutoksia/lisäyksiä jollekin XP:n valvomalle osiolle, niin on parasta poistaa ko. osio siitä listasta, missä todetaan ne asemat, joita valvotaan palautuspisteen luomiseksi. Muuten voi käydä niin, että koko palautuspistejärjestelmä ei toimi. Se saattaa ilmoittaa vain, että järjestelmän palautus haluttuun päivämäärään ei onnistunut. Syynä on se, että Windows ei ole osannut varmuuskopioida sille vieraita osioita tai asioita ja heittää hanskat tiskiin sitten muidenkin asioiden kohdalla.
Ubuntusta en tiedä, mutta Knoppix osaa unionfs tiedostosysteemin. Ohjelmien asennus ja datan tallennus onnistuu myös ntfs osiolle. Ks http://tapsa.terae.net/linux/knoppix38.htm. UnionFS image ntfs levylle täytyy luoda MkImage_ct.exe ohjelmalla. Linukan tukemissa levyissä onnistuu suoraan live CD:ltä. FAT systeemiä käytettäessä voi tulla vastaan tiedoston kokorajoitus. Itseasiassa aika kiva tapa tallentaa dataa levylle. Muut eivät heti pääse dataan käsiksi.
Toivottavasti saatte vielä viestin näin vanhasta asiasta. Olen tehnyt parhaani löytääkseni keinon, miten live Ubuntun saisi tietämään, että 2. kovikseni E-osio on FAT32 muotoinen ja että sille sopisi kirjoittaa? Ei löytynyt Ubuntun sivuilta eikä kukaan vastannut hyödyllisellä tavalla Ubuntun foorumissa. Samalla kysyn vasta-alkajana, miksi Linuxissa pitää käytellä komentokehotetta? Itse olen aloittanut DOSin aikana, jonka käyttö oli silloin sujuvaa. Mutta nyt tuo aika tuntuu historialliselta, eikä ollenkaan houkuta opetella uudelleen käyttämään komentokehotteita. Eikö Linuxiin voitaisi tehdä jokin paketti, "muljaatin", joka muuttaa tehtävän asian komentokehotteeksi ja ajaa sen? Niinhän oikeastaan kaikki käyttikset tulkitsevat tulevia ohjeita. Kkssa on sekin hankala puoli, että sen pitää olla just oikean kuten puhelinnumeronkin. Jos yksikin kohta on väärin, se ei toimi tai tapahtuu sitten jotakin muuta. Niitä näkyy pitkiäkin kk:ta. Varmaan on jokin järkeenkäyvä selitys tuolle.
Tässä yksi hyvä ohje tohon hommaan: http://www.linuxforum.com/linux_tutorials/14/1.php Syitä on monia...melkein jokaisella käyttäjällä ovat omat syynsä. Pari ihan yleistä syytä on esimerkiksi, että: - Palvelikoneet eivät tarvitse mitään graafista, joka vain syö koneen tehoja, joten silloin on hyvin loogista, että tällaisia koneita käytetään komentoriviltä. - Komentorivi käyttö mahdollisuus mahdollistaa koneiden käytön esimerkiksi etänä hyvin nopeasti vaikka ssh yhteyden yli. - Kaikkien koneiden tehot eivät riitä raskaiden graafisten ohjelmien pyoritykseen. - Komentorivin käyttö mahdollistaa koneen käytön ilman hiirtä. - Komentorivin käyttö on huomattavasti nopeampaa, kuin huonosti tehtyjen käyttöliittymien käyttö. - Virheilmoitukset ovat yleensä huomattavasti selvempiä, kuin käyttöliittymien virheilmoitukset. - Kaikki ylimääräiset ohjelmat lisää tietoturva riskejä. Listaahan voisi jatkaa loputtomiin, mutta tossa muutama, jotka tuli nopeasti mieleen. Näitä lähes kaikki linux puolen graafiset ohjelmat ovat, jos nyt oikein ymmärsin, että mitä tarkoitit. No samahan voi tapahtua käyttöliittymissäkin. Eli jos esimerkiksi painat "poista" nappia "lisää" napin sijasti, niin voit poistaa jotain tärkeää, etkä lisätä sitä. Tätä en ihan ymmärtänyt?
Kovasti kiitoksia linkistä, jonka tulen tutkimaan. Ja myös tiedoista, miksi komentokehotetta käytetään. Esittämäsi ovat ihan selkeitä asioita ja etuja. Onneksi siis on myös Linuxissa graafisia liittymiä, että voi pärjätä ilman kk:ta. Tämä lienee Linuxien yleistymisen avainkysyksiä kuten rautapuolen ajuritkin ja pelien olemassaolo. Viimeinen kommenttini tarkoitti, että on pitkiä kk:ta, "lauseita", joiden pituus lisää niiden oikeinkirjoituksen riskejä. Mutta miten se "muljaatin"-paketti halukkaille? Listasta valitaan haluttu toimenpide, kruksataan se ja ohjelma hoitaa sen kk:n ja ajaa sen. Tämä olisi siis lisähelpotin graafiseen ohjelmaan, sellaisia tapauksia varten, jolloin graafisen ohjelman omat toiminnot eivät riitä.
Selvensi huomattavasti... No periaatteessa jos tehdään käyttöliittymä, joka suorittaa komentorivin komentoja valituilla optioilla, niin silloinhan se on jo ihan tavallinen graafinen käyttöliittymä ja tällaisiahan löytyy lähes kaikille linux komentorivi ohjelmille, joiden käyttäminen on järkevää graafisena.
Jos ihmettelet ubuntuguiden ohjeita, voit samat toimenpiteet tehdä synapticilla, mutta ainakin omasta mielestä vaikeaselkoisemmin.
Neptun, Webmin on melko lailla kuvaamasi kaltainen "muljaatin", se on siis web-käyttöliittymä melko yleiseen linux säätämiseen. Itse käytän sitä kun en jaksa muistella mysql:n komentoja
Lakki kädessä taas kiitollisena. Jos vanha haaveeni voisi totetutua, että saisin ihan erillisen Linux koneen, niin olisin sen käyttäjä heti. Nyt hiukan aristelen asentaa Linuxia 2. kovon sille kylläkin "varattuun" osioon. Vuosia sinnittelin nimittäin kahden käyttiksen kanssa tässä samassa koneessa - Windows 98SE ja XP. Ensin meni mukavasti mutta sitten vuosi vuodelta ja päivitysosa ja ajuri ajurilta homma vaikeutui. Viimeinen suuri koneen ja XP:n remontti oli sitten myös 98:n hyvästijättö. Voihan olla että Linuxin kanssa olisi helpompaa tai sitten ei. (Onhan mulla vielä Pentium 1 museokone, jossa Win96 ja puhelinmodeemi.)
