Kellään mitään ideaa siitä, että mitä pitäisi tehdä kun gentoota asentaessa modprobe 3c59x kohdassa tulee "FATAL: Module 3c59x not found".
Siis niin, konffasitko tuon ajurin moduuliksi vai kerneliin sisään? Jälkimmäisessä vaihtoehdossa ei modprobea tarvitse tehdä. Jos käänsit moduuliksi niin muistitko tehdä "make modules_install" kernelin kääntämisen jälkeen?
Nopean googletuksen mukaan tuo on verkkokortin ajuri eli device drivers -> network device support -> ethernet (10 or 100) ja sieltä 3com cards:n alta pitäisi löytyä. Tässä muuten tuli mieleen että siis gentoota asennettaessa? edelleen livecd ympäristössä vai jo omaan kerneliin buutattu?
pistin päälle "3c590/3c900 series" ja "3cr990 series" supportit, mutta ei vieläkään toimi ja huomasin ettei mikään muukaa modprobe toimi esimerkiksi lm_sensoreita kuntoon pistettäessä. Tulee vaan Module x not found.
Tuossa jo aiemmin kysyttiin että laitoitko varmasti moduuliksi ja jos laitoit niin komensitko maken lisäksi make modules_install? Onko asetukset myös kunnossa? Entä mitä tarkoitit ettei toimi? moduulin lataus vaiko netti? Tarkistappa tämä jälkimmäisessä tapauksessa: joni@gentoo ~ $ cat /etc/conf.d/net config_eth0=( "195.148.29.20 netmask 255.255.252.0 brd 195.148.29.255" ) routes_eth0=( "default gw 195.148.29.254" ) Tietty jos käytössä dhcp suoraan operaattorilta nii sitte tuo tiedosto pitää/voi olla tyhjä, jos oikein muistan
Onko väliä sillä, asettaako ajurin moduuliksi vai kernelin sisään? Kun olen kerneleitä kääntänyt, niin emolevylle sisällytetty verkkolaite ei yleensä toimi senjälkeen eikä sitä edes löydy. Sensijaan genkernel-ytimellä verkko toimii, mutta siinä on sitten muita puutteita.
Tottakai sillä on väliä, jos ei olisi niin vaihtoehtoina olisivat vain Y/N. Kaikki kerneliin staattiseksi käännetyt osat latautuvat joka ainoa kerta ja uuden staattisen ominaisuuden käyttämiseksi on käynnistettävä uudestaan. Moduulit taas nimensä mukaisesti ovat moduuleita(vertaa vaikka palapelin paloihin), niitä voi poistaa, lisätä ja päivittää koneen ollessa käynnissä. EDIT: typo
Gentoon dokumentaatiossa on hyvät ohjeet kernelin kääntöön. Työläs operaatio, mutta kannattaa. Hakemiston /usr/src/linux linkki pitää olla okein!! tiedostoon /etc/modules.autoload.d/kernel-2.6 voi lisätä moduleita, jotka ladataan bootissa. Ei yleensä tarpeen. Jos livecd:llä toimii verkko, niin katso mitkä modulit on ladattu muistiin - lsmod. lspci auttaa usein myös. kernelin kääntämisen jälkeen pitää ne modulit myös asentaa, kopsata kerneli /boot kansioon samoin system.map. Käynnistyslataajan Grubin/lilon päivitys. Jotkut ajurit pitää kääntää uudestaan - esim nvidia. Sitten kone uudestaan käyntiin ja kernelin pitäisi löytää kaikki tarvittavat modulit.
Mitäs virkaa tuolla system.mapilla on? En ole sitä ikinä kopioinu. Eikä tuo kernelin päivitys niin työläs operaatio ole loppujen lopuksi ku verrataan joihinki windowsin päivityksin/asennuksiin boottauksineen.
Ei system.map tiedostoa ole pakko kopioida. Laillinen paikka on sille myös /etc/src/linux/system.map, mutta musta /boot on parempi, koska silloin system.map ei muutu kerneliä käänettäessä. Vääränlainen kernelin symbolitaulu aiheuttaa tietyissä tilanteissa ongelmia. Jotain ajuria ei saa käännettyä tai sitten se toimii väärin..keksikää joku muu lisää esimerkkejä... Kyllä kernelin kääntöön aikaa menee aloittelijalta. On siinä aika monta valintakysymystä joihin pitäisi osata vastata. Kokenut tietty osaa rutiinilla pistää rastit oikeisiin ruutuihin. Kernelin käännös ei nykykoneilla onneksi kestä kauaa. Toista oli 150MHz-300Mhz Pentiumilla..vaikka 2.6 sarjan kerneliä ei vielä silloin ollut. Minuakin ärsyttää XP:n uudelleenkäynnistys rumba...joista voisin kertoa esimerkkejä verrattuna Linukan poista moduli muistista ja lisää toinen tilalle. Todella fiksua. Jopa näytönohjainen ajurin voi päivittää ilman uutta käynnistystä.
Muutama päivä sitten ryhdyin perusteelliseen kernelin kääntöön ja kävin tarkkaan kaikki asetukset ohjeineen läpi. Kelloa en katsonut, mutta saattoi tunti mennä. Käänsin kaksi kerneliä, verkkolaiteajuri sekä moduulina että sisälle käännettynä. Nyt kummallakin verkko toimii. Tuntuu siltä, kuin moduulivaihtoehto käynnistyisi nopeammin. On kernelin asetusten teossa ongelmansa, monihaaraiset polut ja jonkinlainen sekavuuden vaikutelma. Kokematon joutuu helposti eksyksiin eikä löydä etsimäänsä. Valitseeko y ,m tai ei mitään. Voi olla hyvinkin työläs homma.
Palkkioksi saa nopeammin käynnistyvän ja pienemmän kernelin. ja initrd voi jättää pois. Toki muitakin turhia himmeleitä kuten framebuffer, mistä en itse pidä.
Framebuffer on kyllä aika ehdoton, mikäli käyttää konsolia edes hiemankin. Voihan se kyllä turha olla 'uudemmille' *nix käyttäjille, jotka ovat tottuneet hoitamaan 'kaiken' X:n alla.
Makuasia tietty. Jos haluaa ajaa mplayeriä ym konsolissa ilman X:ää framebuffer on tietty pakollinen. Suurin osa käynnistää koneensa suoraan X:ään ja silloin se on musta turha. Ja itse tykkään katsoa käynnistys scriptien ilmoituksia kuin jotain animaatiota konetta käynnistäessä.
Pakko kanssa takertua tähän.. Käytän konsolia kyllä suurimpaan osaan, varsinkin palvelimen säätämisen kanssa(ei mitään ylimääräistä), mutta myös tämän käyttökoneen kanssa ongelmatapauksissa. Ikinä ei oo ollu framebufferia käytössä. En oikein ymmärrä miksi se on "ehdoton". Kunnon perustelu on tervetullutta! Tietty vanhempien koneiden kassa joissa ei potkua riitä X:n pyörittämiseen ja silti tarvitsee grafiikkaa johonkin. Aika poikkeustapaus siis. Kumminkin nykykoneilla graafiset jutskat käytännönsyistä kannattaa(kannattanee?) ajaa X:n päällä, paremmin se toimii kuin framebuffer uudempien näytönohjainten kanssa kumminkin, jollainen uudemmasta koneesta arvatenkin löytyy.
