Ajattelin kirjoittaa tällaisen aloittelijan oppaan verkkojen ihmeellisen maailmaan, jotta samankaltaisilta viestiketjuilta vältyttäisiin. Langattomista: Jos koneesi on langattomasti yhteydessä adsl tai kaapeli -modeemiin, niin käyttöjärjestelmän näyttämä yhteysnopeus on tietokoneen ja tukiaseman välinen nopeus, ei se millä mennään asunnosta ulos. Tämä näkyy olevan monen ihmetyksen aihe. Jos tuo nopeus on pääsääntöisesti pienempi kuin tilaamasi netin nopeus, sitten on jotain pahasti asetuksissa pielessä, tai niissä on jonkin verran säätämisen varaa. Tämä todennäköisesti johtuu vain ja ainoastaan siitä, että signaali häiriintyy koneen ja tukiaseman välillä. Nopein konsti on kokeilla vaihtaa tukiasemasta käytettävää kanavaa. Kanavat 1, 6 ja 11 ovat sellaisia jotka eivät ole taajuuksiltaan toistensa päällä, joten niiden kokeilusta voi aloittaa. Muutkaan kanavat ei ole ollenkaan huonoja, esimerkiksi vaikka naapuri on säätänyt omat langattomansa kanavalle 8, niin silloin melkein mikä tahansa kanava väliltä 1 - 6 kelpaa. Jos kanavien vaihtaminen ei auta, niin sitten laitteiden kääntäminen tai siirtäminen voi auttaakin. Itselläni oli kaksi tukiasemaa ihan vierekkäin ja vaikka ovat kanavilla 1 ja 11, niin silti häiritsivät toisiaan. Huomasin sen, kun tein antennien väliin metrin pesäeron. Kokeilemalla selviää. Paikat ja vehkeet, jopa päivät, ovat yksilöllisiä. Ei ne rikki mene, ellet yritä päivittää tukiaseman ohjelmistoa (firmwarea) seuraamatta ohjeita. Nopeuksista: Tilaamasi nettiyhteyden nopeushan on se teoreettinen maksimi. Hyvällä sijainnilla pääsee hyvinkin lähelle sitä. Nämä yhteydet on pääasiassa sellaisia joista ei voi kuin valittaa yhteyden tarjoajalle, sillä mitä kauempana olet keskuksesta, sitä todennäköisemmin yhteytesi jää alle luvatun. Jos omistat hallitavan adsl/kaapelimodeemin, niin sen asetuksista näkee millaisen yhteyden se on saanut neuvoteltua keskuksen kanssa. Siihen pääasiassa vaikuttavat kuparin pituus ja ikä sekä mistä se on vedetty, joten sen kanssa on elettävä ellei tilaa valokaapelia taloon. Jos ei linjan laatu ja nopeus parane vaihtamalla laitteita (tässä kohtaa voisi oikeasti soveltaa radioamatöörien lainaa-kaverille-testiä-varten -politiikkaa) ja yhteysnopeudet jää alle tai on lähellä halvempaa nopeusluokkaa, niin kannattaa miettiä maksaako siitä nopeammasta vaikkei sitä saavuta. Tietysti yhteyden todellista voi testata seuraavilla sivustoilla: SpeedTest (ehkä suosituin) Tornio24 Nopeustesti Mäntsälän Sähkö Oy:n MSOYNET Pohjanmaan PPO Oy Kannattaa siis katsoa kaikki läpi, koska näihinkin monesti vaikuttaa mm. vuorokauden aika. Lisäys: Niin, ja jos nopeuden muutos on yhtäkkinen, niin kannattaa miettiä onkos tullut asennettua uusia softia tai onko tullut tehtyä jotain muita muutoksia.
Netin nopeuksista: -1MB ei ole sama kuin 1Mb, iso B tarkoittaa tavuja ja pieni b tarkoittaa bittejä. -Yksi tavu on kahdeksan bittiä.... Latausnopeuksissa esim parimegainen(2Mb) laajakaista antanee max noin 250kB ja yleinen nopea 24megainen(24Mb) max noin 3MB...Maximiarvoja saavutetaan harvoin eli parimegaisen latausnopeudet ovat yleisesti alle 200kB ja ja 24megaisen 1-2MB...
Hienot ohjeet kiitti, meitä tavallisia pulliaisia vedätetään juuri noilla mainitsemillanne jutuilla! Suomen väestöstä vain ehkä 1% on täysin selvillä näistä ison ja pienen b:n eroista. Lisäksi minua hatuttaa esim. Dna:n mokkula, jonka tilasin vuosi sitten. Lehtien ja netin mainoksissa luvataan, että yhteys on 1Mt. Kun olin liikkeessä tekemässä kauppaa, kysyin, onko (maksimaalinen)yhteys yhtä suuri molempiin suuntiin, eli vastaanottoon ja lähetykseen. Minulle vastattiin, että on. Myöhemmin totesin, mm. Viestintäviraston testiohjelmaa käytettyäni, että lähetysnopeus on vain 1/3 vastaanoton nopeudesta. Tein valituksen DNA:lle. Asiakaspalvussa todettiin vain, että he eivät voi tehdä mitään asialleni. Olisi pitänyt lukea tarkkaan sopimusehdot. Vaadin, että he ilmoittavat mainoksissaan sen, ettei lähetysnopeus ole sama kuin vastaanottonopeus. He viittasivat kinttaalla tähän, ja minkäänlaista hyvitystä(kahden vuoden sopimuksen purkua)en saanut.
