Eli kuinka onnistuu kyseinen toimenpide Ubuntulla? Ku ei tuo FAT32 ja 4Gt enää riitä oikeen noille hd-medioille.
Gparted:llä onnistuu, mutta se vaatii kaverikseen ntfsprogsin, jota ei muistaakseni ole vakiona kuin live levyllä. Kun kerran ntfs:ksi haluat, niin sinulla on varmaan jossain Windowskin sitten asennettuna. Sieltä löytyy sellainen komentoriviohjelma kuin convert jolla saa näppärästi muutettua myöskin. Edit: Jos verkon yli on tarkoitus käyttää, niin sitten suosittelen Linuxeille natiivimpia ext4 tai xfs -muotoja, tosin näihin ei voi konvertoida eikä ne toimi Windowsissa sitten ollenkaan, muuten kuin verkon yli.
mkfs (MaKe FileSystem). mkfs.ntfs osio Osio-tyypin muuttaminen taas onnistuu fdisk:llä tai jo mainitulla gparted:lla.
Mielestäni kokeilin tuota gpartedia. Siellä kyllä oli tuo NTFS valinta mutta se oli harmaana ja sitä ei voinut valita. Täytyy kokeillä siihen rinnalle tuota ntfsprogsia ( jos se joku ohjelma on).
Varmaan kannattaa yrittää live-cd:n kautta yrittää formatointia. Mountttaus voi estää formatointia ja muutenkin gparted:n toimitaa ...
Niin, jäi tuossa aikaisemmin manitsematta, että ntfsprogs on ohjelmistopaketti jota gparted käyttää. Eli asennat sen Synapticin avulla, niin gparted alkaa ymmärtämään NTFS:n päälle. Ja tosiaan kuten jo mainitsin, jos levyä on tarkoitus käyttää myös paikallisessa Windowsissa, niin niin Windowsin puolella convert on ylivoimainen ohjelma ja sitä ei voi käyttää väärin (kuin korkeintaan konvertoimalla väärän osion). Ja se on ihan Windowsin mukana tuleva ohjelma juuri ja vain tuota yhtä tehtävää varten. Ja mikä parasta, osiota ei tarvitse edes tyhjentää toimintaa varten, kuten gparted/ntfsprogs -parilla. Jos koneessa on vain Ubuntu, niin sitten ext4 tai xfs on oikeasti parempia kuin ntfs.
Juu pelkkä Ubuntu kyseisessä koneessa. Onko näissä ext4 ja xfs formaateissa mitään tietoa kuinka isoja tiedostoja ne pystyy käsittelee? Ja ymmärsinkö oikein että sitten taas Windowsit ei ymmärrä näitä Ubuntun formaatteja?
Ei taida ihan hätäiseen tulla _tiedoton koko_ vastaan. Windows ei ymmärrä muiden kuin omien tiedostoformaattien päälle. Joitakin ajureita on tarjolla, mutta ei maksa vaivaa. Tiedostojärjestelmistä esim.: http://linux.fi/wiki/Ext4 ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedostojärjestelmä
Itselläni on mediat (tv tallenteet ym) ollut xfs levyllä toista vuotta. xfs etuja nopea isojen tiedostojen poisto ext3 verrattuna ja tuki pirstaloitumisen poistamiseen. Levyä voi myös kasvattaa helposti (jos lopussa tilaa). Tiedostojen koko ei tule kotikäytössä vastaan. Wikin mukaan 8 EiB. Ei muista mitä tuo on nollina ykkösen perässä - jotain paljon yli 10. http://en.wikipedia.org/wiki/Xfs ext4 vielä hieman tuore. En vielä ole itse käyttänyt. Ja tuskin tuo etuja pienehkössä medialevyssä. ext2/3 etu on että Windows osaa lukea sitä hyvin ajurilla. Eikä tälläkään viakka joku yli 40G blue-ray image ole ongelma. Vaikka XP:llä lukisi. NTFS:llä on omat ongelmansa, mutta ei kuulu Linux palstalle.
8 EiB = 8 "Eksa Byteä" (tavua), 8 exbibyteä Eksa = triljoona = 10 potenssiin 18, eli 18 nollaa Pikku i merkkaa että ei ole kymmenkantainen (se oikeaoppinen nimitys) (desi, hehto,) kilo, mega, giga, ... Vaan tietokoneiden binäärinen jossa "tuhatkerroin" onkin 1024 2 potenssiin 10 = 1024, jolle myös nimi kilo annettiin. Kovalevyn valmistajat ilmoittaa isommalla lukemalla, desimaallisella, sen kovon koon. Ja ruojat "valehdellen" kirjoittavat MB, eikä MiB, GiB, TiB, ... Jolloin käyttiksestä katsottuna on kummasti "hävinnyt" kovosta kapasiteettiä. Kymmenkantaiset (SI-järjestelmä) 1000-kerroin nimet löytyy tästä. Jotka myös heksadesimaallisesti on tietokoneissa käytössä etuliitteinä. 'miljoona miljoona miljoonaa ruusua' = triljoona ruusua kvadriljoona, kvintiljoona, sekstiljoona, septiljoona, oktiljoona (= 1 ja 24 nollaa) Saa bittimaailma pitkään kehittyä että tulee tarve keksiä jotta:a isompi etuliite. Korjattu Mebibyten yms. osalta
Kiitos selvennyksestä. Tuskin kotikäytössä kokoraja tulee heti vastaan. Normaalin mbr:n koko raja jossain 1,6 Teran tietämillä. XP:tä ei käsittääkseni asenneta yli 1,5 Teran levylle. Tuo raja pitää ensin pystyä ylittämään.
Tuo on kyllä toisin päin. KiB = KiBi Byte (2^x) vs KB = Kilo Byte (10^x). Johtuen siitä että SI-standardissa kilo yms. on määritelty kymmenkantaiseksi joten luotiin uusi KiBi, MiBi jne. etuliitteet. Itse olen vanhan koulu miehiä ja en halua i-versioita käyttää koska uudet etuliitteet kuullostavat tyhmiltä. Kilo on kilo oli kantaluku sitten mitä tahansa. Palaten alkuperäiseen aiheeseen, jos ei ole winkkaria käytössä niin turha käyttää FAT tai NTFS formaatteja ellei ole kyse usb-tikusta tai muusta liikuteltavasta mediasta. Lähes kaikki yli tusinasta tuetusta tiedostojärjestelmästä tukee yli 4GB tiedostoja. Poikkeuksena vain antiikkiset FAT ja ext1 formaatit.
