Vähän fiiliksiä Linuxista ja softista

Tuntuu monet linux softat olevan vaan uskomattoman bugisia. Eipä ole aikoihin tällaiseen määrään olennaisia bugeja tullut törmättyä.

Rikki on ainakin:
Compiz, ikkuna manageri
VLC / Screensync (en tiedä tarkalleen mistä johtuu, voi olla kerneli näytönohjaimen ajuri tms...)
Evolution sähköpostiohjelma
aMule - eMule ED2K / eDonkey2000 klooni - Pahasti rikki
Deluge - BitTorrent clientti uTorrent lookilla - Pahasti rikki

Jne. Melkein kaikki softat kaatuilee ja loput on muuten vaan hajalla. Ei vakuuta valitettavasti.

Nimimerkillä, vastaan yhden softan tuotekehityksestä ja olen ollut sitä mieltä että softa on pahasti rikki. Mutta se ei ole kyllä mitään näihin verrattuna.

Tietysti se mikä laatu on riitävää on kovasti suhteellinen ja tottumuskysymys.

 

Et kertonut mitä distroa käytät? Jos käytät kubuntua niin en ihmettele. Se ON buginen. Osa distroista myös pyrkii siihen, että pakettivarastoista löytyisi suoraan vaan ne mahdollisimman vakaat versiot. Joissakin toisissa taas asennetaan oletuksena mahdollisimman uudet versiot. Et myöskään kertonut mitä näytönohjainta käytät. Se voi olla osa ongelmaa. Nvidian näytönohjaimet toimivat atia paremmin.

Linuxia ei kannata syyttää, jos jossain softassa on bugeja. Linux on oikeastaan vain se ydin. Itse sinä päätät mitä ohjelmia siinä haluat pyörittää. Itsellä ei ole ollut mitään suurempia ongelmia paitsi compiz, joka on buginen. Mutta se johtuu siitä, että se on vahvasti vielä kehitysvaiheessa. Compiz kannattaa poistaa käytöstä kokonaan toistaiseksi.

VLC toimii ainakin itselläni täysin. Ilman mitään ongelmia. Ongelmasi luultavasti liittyy compiziin. Poista se kokonaan, niin pitäisi pelittää. Katso, että xorg.conffista composite on otettu pois päältä. Voit myös kokeilla vaihtaa vlc asetuksista video output asetusta joksikin muuksi.

Sähköpostiohjelmana käytän thunderbirdiä. Toimii.

Bittorrentteja voi hakea joko utorrentilla, azureuksella tai ktorrentilla. Toimii.

Uskon todellakin, että moni noista ongelmista on kiinni distrostasi, compizista ja juuri niistä ohjelmista(ja versioista), joita olet päättänyt käyttää. Itsellä ei suurempia ongelmia.

 

Kyllähän se riippuu minkä version on asentanut softista,
itselläni ainut mikä on ollut rikki niin
openoffice2.3 (teemavirhe) ## korjausta tehdään

Omalta kohdalta:
compiz toimii.. huom, niinkuin stanner sanoi, kehityksessä
VLC on buginen myös windows puolella!! Kokeile Smplayer, todella hyvä
Deluge 0.5.6.2 toimii (pakettienhallinan ohi asennettu)

Ja hyvä muistaa, näitä ohjelmia kehitellään omalla ajalla, ilman palkkaa, pieniä koodivirheitä tulee aina.

Onkos ne M$ tehdyt softat aina yhtä vakaita???

 

Juu, ehkä tuosta softatestausajasta on jäänyt aika kriittinen asenne päälle. Jokaisen option ja optioyhdistelmän pitää tietenkin toimia moitteitta. Muuten jossain on jotain vikaa, sekä käytön pitää olla loogista ja sujuvaa jos siitä sellaista voidaan tehdä.

Kautta aikain on mieleeni jäänyt pari softaa joiden kanssa en muista koskaan törmänneeni bugeihin Forte Agent ja WinRAR, kummassakaan ei ole ollut sellaista bugia joka olisi minua koskaan häirinnyt.

Forte Agentissa oli kyllä muistaakseni joku kosmeettinen virhe jossain. Pistin sen oikein merkille kun olin tottunut siihen että kaikki toimii täydellisesti.

WinRARistakin kun lukee release noteseja, niin onhan siinä vikaa ollut. Muttei koskaan sellaista johon olisin itse törmännyt.

Kumpaakin softaa käysin vuosia, ahkerasti ja täysipainoisesti.

Deluge esim kaatui kun painoin torrent listassa hetken liian pitkään page down nappia. Jossain event handlerissa tulee jonkinlainen overflow tms häikkä kun tuuppaa liikaa komentoja. Myönnän repeat on aika sika tiukalla, mutta eihän se nyt softaa kaataa saisi.

Toisaalta, uskon vakaasti että bugittomuuteen päästään hyvällä suunnittelukurilla.

Kuten on dokumentoitu, nämä ovat sudenkuoppia:
A representative list of failure causes includes the following:
* Ad hoc requirements management
* Ambiguous and imprecise communication
* Brittle architecture (architecture that does not work properly under "stress")
* Overwhelming complexity
* Undetected inconsistencies in requirements, designs, and implementations
* Insufficient testing
* Subjective assessment of project status
* Failure to attack risks
* Uncontrolled change propagation
* Insufficient automation

Eräässä softassa jonka kehityksen parissa työskentelen on noudatettu kaikkia mahdollisia tapoja tehdä softasta huonoa.

Tosin pitää myöntää että oikeasti hyvän softan tekeminen vaatii ihan käsittämättömästi työtä. Suunnittelusta ja tavoitemäärittelyistä alkaen. Puhumattakaan sitten iteratiivisesta loppuhionnasta jossa kaikki hiotaan mahdollisimman joustavaksi, käteväksi, mutta silti turvalliseksi ja varmaksi. Haetaan siis se balanssi mikä on liian kätevää, eli aiheuttaa virheitä ja mikä on niin kankeaa että hidastaa olennaisesti käyttöä.

Toinen klassinen ongelmasektori on optimointi / selkeä rakenne. Jos nuo saa aikaiseksi samaan koodiin se on hieno saavutus se.

Tän päivän palaverissa oli juuri valinta, tehdäänkö "hack on" kludge sontaa 2000 eurolla, vai tehdäänkö se niinku se pitää 15000 eurolla. Arvaa vaan kumpi ratkaisu valittiin...

Tietysti halvempi ja sen kyllä sitten huomaa kun näitä alkaa kertymään vuosien tai jopa kymmenien ajalta.

 

taidat trollata juttusi kaikille mahdollisille palstoille?

puhut windwonds ohjelmasta ja olet tottunut täydelliseen toimivuuteen???

epäilemättä siitä tulee todella "toimiva" ohjelma


tuota valitustasi kaiken bugisuudesta ja toimimattomuudesta en ilman kunnon perusteluja ota tosissaan.

 

Tulee niistä, vuosien korjaamisen ja korjaamisen ja korjaamisen jälkeen. ;( Jotain pieniä bugeja on kojattu monta vuotta, ennen kuin ne on saatu kiinni.

Ongelma on lähinnä talon koossa. Ei ole resursseja siihen että sovellukset määritellään, suunnitellaan, tehdä modulaarisiksi, komponenttitestataan ja kokonaisuustestata kattavasti. Sekä esim määrittely vaiheessa ja suunnittelussa ei ole aikaa pitkiin filosofisiin keskusteluihin siitä miten joku asia pitäisi ratkaista. Vaan yleensä asiat ratkaistaan, miten niiden uskotaan jotenkuten toimivan ja ne saadaan tehtyä nopeasti ja halvalla.

Tietysti pahimpia bugeja on ne jotka aiheuttaa suoranaisia rahallisia menetyksiä useiden satojen tuhansien edestä.

Siksi olen tottunut siihen, että jos ohjelma näyttää bugiselta se todennäköisesti on myös sitä. Tietysti joissain tapauksissa voi olla sellainen tilanne että esim käyttöliittymästä vastaa täysin eri porukka kuin coresta. Silloin luonnollisesti voi olla niin että näyttää toimivalta, mutta ei toimi tai toisin päin.

Samalla on opittu se että vaikka joku väittää ohjelman olevan toimiva, se ei sitä ole. Siihen tarvitaan esimerkiksi 1000 eri asennusympäristöä ja tietynlainen moniprosessori ympäristö, sopivasti toisia sovelluksia, riittävän vähän muistia ja sen jälkeen tulee esille joku timing error joka ilmenee esim kerran vuodessa.

Softa on silloin rikki ja buginen, vaikka ongelman toistaminen olisikin äärimmäisen hankalaa. Joskus tietysti tulee niitä tilanteita että ongelman osoittaminen on todella vaikeaa, eikä välttämättä ole edes selvyyttä kenen ongelma se on. Tämä on juuri normaalia, eli onko vika softassa, oheislaitteen ajurissa, sen firmwaressa vai raudassa. Siinä on sitten pohtimista kerrakseen. Toisaalta järjestlemän kokonaistoimittajana, olen myös tottunut siihen että ongelman ratkaisu on yleensä helpointa tehdä omassa softassa koska noihin muihin asioihin vaikuttaminen on kovin vaikeaa ja hidasta.

Otetaan esimerkkinä tuo Evolutionin bugi. Se on myös raportoitu, tarkistin sen jo. Eli ohjelma lisää osoitekirjaan automaattisesti osoitteet joihin vastaan, vaikka sitä optiota ei ole valittu käyttöliittymässä. Tuo on selkeä bugi ja kertoo sovelluksen rikkinäisyydestä ja puutteellisesta testauksesta.

Aikaisempiin kokemuksiin perustuen tiedän myös sen, että jos softasta löytyy esim. viikon testauksella bugeja, niitä löytyy tuotantokäytössä varmasti vino pino lisää. Eniten huolestuneisuutta aiheuttaa juuri ilmiselvät bugit, kuten tuo Evolutionin bugi. Joka kertoo siitä että edes yksinkertaisia ja selkeitä bugeja ei saada pois. Mikä lienee sitten asian laita juuri niillä bugeilla joiden toistaminen on miltei mahdotonta?

Sinänsä tiedän että ensivuonna on hauska savotta edessä. Yksi ohjelmisto on kirjoitettu kokonaan uudestaan. Aikaa siihen on mennyt yli 2 vuotta 8 kooderin tiimiltä. Sovellukselle on suoritettu kevyt modulaarinen testaus. Kunnollista kokonaisuutena testaamista ei ole suoritettu lainkaan. Mukavaa nähdä kauanko menee että homma toimii. Väitän että ensimmäisen vuoden ajan softa on yksi iso reikäjuusto. Ja sen jälkeen vielä 2 vuotta korjataan aivan perustavanlaatuisia bugeja jotka eivät vaan hyppää heti silmille vaan vaativat tietyn parametrien yhdistelmän.

Compiz sijoittaa jostain syystä ikkunt siten että noin 10 pikseliä menee oikealta puolelta seuraavalle desktopille. Selvä bugi jossain.

Delugen ratio näyttö sekoilee kun sovelluksen sulkee ja käynnistää uudelleen. Download näkyy oikein, mutta upload ei.

Jos vielä jatketaan listaa. Pitää testauksessa kokeilla kaikkien mahdollsiten asetusten kaikki mahdolliset arvot ja niiden ristiin sotkeminen. Silloin kun asetukset ovat selkeästi ristiriitaisia pitäisi sovelluksen kertoa selkeästi miksi ne ovat ristiriidassa ja mikä asetuksista dominoi. Virheilmoitusten tulee olla selkeitä ja opastavia.

Jos käytettävyyttä voidaan parantaa sallimalla erilaiset käyttötavat, eikä siitä ole teknistä haittaa niin niin kannattaa tehdä. Esimerkkinä esim. tiedostojen pakkaaminen pakettiin. Pitääkö ensin luoda paketti ja sitten lisätä tiedostot, entäs jos valitsen ensin tiedostot ja pistää ne pakettiin jota ei vielä ole. Nuo ovat käytettävyyden hienosäätöjä, jotka nekin kannattaa laittaa kuntoon.

Toisaalta jos taas on olemassa käyttötapoja jotka aiheuttavat olenniasen riskin virheelliseen käyttöön, ne tulee oletusarvoisesti estää ja asettaa esimerkiksi option taakse.

Kaikki tämä perustuu puhtaasti 10 vuoden kokemukseen sovelluskehityksestä, suunnittelusta, testauksesta ja sovellusten toiminnan tutkimisesta loppukäyttäjien kanssa.

Tämän perusteella voisin suositella Linuxia erinomaisesti käyttäjälle, joka ei osaa mitään. Se ei ole liian vaativa sovellusten ja asioiden osalta. Toinen hyvä vaihtoehto on sitten säätäjä joka säätää kaiken kuntoon joka ei muuten toimi.

Lopuksi pitää todeta, että Linux kernelin ja Windowssin ydinpalikoiden kirjoittajille melkoinen hatunnosto. Lienee yhtä hlvttiä kirjoittaa noita softia. Koska juuri erilaiset ympäristöt ja hyvin harvoin toistuvat bugit noissa osioissa eivät ole kuitenkaan hyväksyttäviä. Olosuhteisiin verrattuna nuo komponentit toimivat aivan älyttömän hyvin.

Vista on kieltämättä toiminut yllättävän hyvin, samoin kuin itse Linux. Kirjoitin siis käyttäjän näkökulmasta sen osalta, että paljonko on käyttäjälle näkyviä ongelmia ollut. Tietoturvariskeihin tai muihin näkymättömiin ongelmiin en ottanut kantaa.

Näytön kanssa oli Vistassa ongelmia joka loppujenlopuksi korjautui vaihtamalla itse näyttö. Tämä siis kielii ongelmien paikantamisen vaikeudesta. Toinen ongelma joka ei ole poistunut on resurssienhallinnan kaatuilu. Mutta se johtuu todennäköisesti siitä että käyttössä on EFS koko levylle. Jos poistan salauksen, myös kaatuilu poistuu. Mutta se ei tarkoita sitä etteikö se sovellus olisi rikki.

Nautiluksesta muuten sen verran Ubuntun kanssa, että se kaatuilee myös todistetusti ja usein. Otat esimerkiksi hakemiston jossa on 200000 tiedostoa ja siirrät sen volumilta toiselle. Jossain vaiheessa siirto vaan potkaisee tyhjää. Siirto oli pakko tehdä pienemmissä osissa jotta systeemi ei olisi kaatunut.

VLC:stä löytyi myös toinen ominaisuus, always on top optio ei tunnu toimivan ainakaan kesken toiston vaihdettuna. Tuo oli ikävä ylläri. Sekin on pienen pieni ongelma, mutta vaikuttaa käytettävyyteen.

Ehkä vika on minussa. Mulla kun tuntuu olevan ilmiömäinen kyky bongata projekteista, suunnitelmista ja sovelluksista epäloogisuuksia. Jotka eivät ehkä häiritse muita käyttäjiä. Kaikki on kieltämättä paremmin jos kukaan ei koskaan mainitse että joku on rikki. Niin voimme olla kaikki tyytyväisiä kun kaikki toimii täydellisesti.

Melkein softasta kuin sofasta tuntuu lyötyvän bugeja ja aina kehittäjät väittää ettei niitä ole. Eraserissa kun käytti ntfs:n pakkausta, erase operaatio epäonnistui. Ja softa muka oli toimiva. Höpö höpö!

 

Itseäni hämää edelleen se etten itse ole törmännyt oikeastaan missään pahoihin bugeihin. Silti kauheaa raportointia bugeista. Ok, joissakin testiversioissa niitä on ollut, mutta ne onkin testiversioita.

Suosittelen, että vaihdat distroa ja otat toiset ohjelmat tai ainakin vakaammat ohjelmaversiot käyttöön. Jos evolution bugaa niin älä käytä sitä. Käytä jonkun toisen koodaamaa email ohjelmaa. Ei se linuxin vika ole, jos joku on tehnyt huonosti toimivan ohjelman.

Nuo nautiluskommentit on varsin ihmeellisiä, koska itsellä ei ole koskaan ollut mitään tuollaisia ongelmia. Tosin en ole käyttänyt uusinta ubuntua. Kubuntua olen ja se oli buginen raakile. Tällä hetkellä käytän opensusea ja hyvin toimii kaikki.

Kannattaa ymmärtää myös miten linux on tehty ja distrot kasattu kasaan. Linux distroissahan on paljon eri ohjelmia, jotka tavallaan toimii yhdessä. Joku toinen ohjelma voi käyttää toista ohjelmaa jne. Jos jostain ohjelmasta löytyy bugi, niin bugi ei välttämättä ole edes siinä ohjelmassa, jossa se esiintyy vaan siinä ohjelmassa jota se käyttää. Ubuntuhan muutenkin käyttää todella uutta ohjelmaa koko ajan, joten ne eivät välttämättä ole vakaimmasta päästä.

Itsellä esimerkiksi kubuntussa kun käytin openofficea, ohjelma kaatui joka kerta kun käytin yhtä toimintoa. Ihan sama mitä yritti, niin ohjelma vaan kaatui. Opensusessa samaa ongelmaa ei ole. Kummassakin kuitenkin käytössä openoffice 2.3 versio. Että semmosta.

Kannattaa nyt oikeasti miettiä haukutko edes oikeaa puuta.

 

Törmäsin justiin uuteen ominaisuuteen:

Braserossa sekoilee dvd quick erase.

Eli quick erase ei toimi ollenkaan, heittää levyn heti ulos.

Full erase taas tekee levylle pelkän quick erasen.

Mielenkiintoista. Ihan selkeä ja helposti toistettava bugi taas. ;(

 

Joo ja brasero on vasta versiossa 0.6. Kokeile vaikka k3b:tä.

Mihin tahansa käyttöjärjestelmään löytyy bugisia ohjelmia, kun etsii.

 

Niin löytyy. Tämä on huomattu, jopa sellaisissa laitteissa joita bugeja ei oikein soisi olevan. Kuten reitittimet ja palomuurit, niihinkin on tarjolla välillä sellasta kuraa ettei mitään rajaa. Tuossakin kategoriassa olen löytänyt ja raportoinut useita kymmeniä bugeja ainakin neljän eri valmistajan tuotteissa.

Lähinnä ehkä juuri työnpuolesta vaan on alkanut käymään hermoille se, että miksi kaiken softan pitää olla kuraa. Miksei ole toimivia softia?

Sitten valmistajat lähettää beta softia, jotka nekään eivät toimi. Eikö ne osaa oikeasti testata yhtään itse? Tulee viime viikolta tilanne mieleen, jossa tuli päivän aikana viisi versiota softasta kun asenne oli: "Että ehkä se nyt toimii."... No, ei toimi, korjatkaa korjatkaa!. No nyt se toimii, mutta rikoitte tämän siinä samalla. Korjatkaa korjatkaa.

Jotkut ovat tulkinneet ilmeisesti kirjoitukseni väärin, kyseessä ei ole hyökkäys linuxia vastaan vaan yleistä ohjelmistojen laaduttomuutta kohtaan.

Tiivistettynä, yllätyin vain siitä kuinka paljon Ubuntun 7.10 64 bit perus distribuution mukana tulevissa peruskomponenteissa on selkeitä bugeja.

Ja kuten varmaan pidemmästä viestistä selvisi. Tiedän varsin hyvin, ettei sovellukset toimi muillakaan alustoilla moitteitta. Esimerkiksi Dot net 1.1 oli ihan hajalla, ennen tietoturva ja SP pakettien julkaisemista. Oli kiva kun kehitysympäristö on rikki, eikä vika olekkaan softassa. Noita on todella kivaa korjailla. Sama tietysti pätee myös Javaan jota rupesin naputtelemaan jo 10 vuotta sitten. Tulostaminen oli kivaa kun printteri API:t oli ihan puhki poikki.

Kun nyt päästiin haukkumiseen, niin sanotaan myös että Pentax Optio A30:n softa on kuraa ja samoin Samsungin puhelimen softa on kuraa. Molemmat bugaa. Philipsin tauluteeveen softa on muuten sekin rikki. Medion navigaattori on rikki ja silvercrestin dvd soitin on rikki. Joskus pistää oikein mietityttämään, onko mitään ehjää tarjolla? Panasonicin sterkat ei ole muuten seonneet mun mielestä kertaakaan. Softan puolesta. Niissä on vaan fyysisesti huonot säätimet, jotka välittää välillä väärää tietoa softalle. Eli äänenvoimakkuus voi toimia väärään suuntaan tai huonosti. Viimeinen pisara oli toimiston digitalinen langaton sääasema. Se alkoi näyttämään ihan omiaan ulkolämpötilasta. Nauroin että jos tää korjautuu bootilla niin... ¤##¤&%! Ja korjautuihan se. Huhhuh...

Toisaalta, ihmettelen mistä niitä ihmisiä tulee jotka sanoo että kaikki toimii ihan hyvin. Ilmeisesti he eivät ole tehneet kattavaa testausta ennen kuin väittävät että laite toimii ihan hyvin.

 

Niiden keskuudessa jotka ohjelman eri toiminnot oikeasti koodaavat, kokonaisuus on sivuseikka: he koodavat vain oman pätkän. Tottakai jollain sovituilla ohjeilla voidaan asioita sovittaa yhteen, mutta edelleenkin nykypäivän ohjelmat tehdään siten, että ohjelmassa voi olla 97648764387 moduulia ja niitä voi olla tekemässä melkeinpä yhtä monta ihmistä. Ketään kehittäjiä ei oikeasti kiinnosta muuta kuin se oma tontti, koska siitä he saavat palkan.. Jos kiinnostus kokonaisuuten on vain "pinnallista" niin ei siitä hyvää tule.

Asiaa voisi verrata vaikka huonekaluihin: ennen vanhaa yksi ja sama mies teki sohvantapaisen penkin mökin tupaan: hän kävi ehkä kaatamassa puun metsästä ja leikkeli itse sopivat palat ja tarvittavat osat, hän myös mittaili, liimaili ja kokosi sitten penkin kuntoon. Yksi henkilö on ollut mukana koko härvelin kaikissa tuotantovaiheissa ja hän otti aidosti vastuun kokonaisuudesta. Sellaiset penkit kestävät kummasti 50+ vuotta kunhan muistaa pikkuisen niitä hoitaa. Nykypäivän sohvan jalat tulee eri valmistajalta, runko eri valmistajalta, patjojen sisukset ties mistä, kankaat vielä jostakin ja joku sitten vain kokoaa sen. Ja nykypäivän sohvan saa viskoa tunkiolle 5-10v käytön jälkeen. Kukaan ei välitä kokonaisuudesta: ainoastaa siitä omasta osastaan.

ja sanomani ei ole "ennen oli paremmin kuin nyt" - vaan lähinnä siinä, että ennen otettiin aidosti vastuu koko tuotantoketjusta, nykyään vastuu on palasina pienissä osissa.

 

Komentorivin käyttö, on hallussa. Kyse olikin siitä, että Nautilus joka tulee distron mukana ei selviä perusoperaatiosta.

Ysf, näin se tuppaa olemaan. Monissa tietoturvaa käsittelevissä aiheissa on käsitelty sitä. Softan tekijät kyhää jotain nopeasti speksin mukaan ja testaa sen nopeasti. Tässä se on. Maksakaa mulle. Silloin laatuun ei kiinnitetä mitään huomiota.

Miten olikaan kaikkien mahdollisten erikoistilanteiden testaaminen. En ole testiä tehnyt, mutta esim divx dvd-playereilla olisi kiva tehdä testit siten, että niille syötetään kaikilla mahdollisilla eri tavoilla korruptoituneita tiedostoja, joissain tahallisesti annettu vääriä arvoja joiden uskotaan aiheuttavan ongelmia. Laitteen pitäisi tietysti selvitä tästä kaatumatta. Tiedän, ihan salettiin puolet laitteista sekoaisi tai enemmänkin. Mutta jos ne olisivat kunnossa, ne skippaisivat korruptoituneen osan tai keskeyttäsivät toiston. Optimitilanteessa toisoa voisi jatkaa esim timestampin perustella ongeman jälkipuolelta.

Pienten palasten kanssa ovat taistelleet ainakin Airbus ja Nasa. Molemmilla on asiasta varmasti mielenkiintoisia kokemuksia. Sekä tietysti kaikki muiden valtavien modulaaristen projektien suorittajat. Hiukkaskiihdyttimet, risteilyalukset, pilvenpiirtäjät jne. Ilmeisesti noissa kuitenkin toivottavasti panostetaan hieman enemmän laatuun kuin softissa.

Harvassa taitaa olla ne kaverit ja koodarit, jotka voivat ylpeänä näyttää softan source ja sanoa että se on tässä. Takaan että se on hyvin tehty ja toimii ainakin melkein täydellisesti. Voisin arvata että ohjelmoijien armeijasta tuohon ryhmään kuuluu korkeintaan muutama prosentti ja ne eivät kauaa saa vääntää koodia itse ennen kuin ne ylennetään.

Ulkoistetun koodauksen kanssa ne ongelmat vasta alkaakin. A) Vaaditaan aivan älyttömän tarkat speksit kun ei ole yhtään toimialaosaamista. Tarkoittaa sitä että speksaaminen kestää melkein yhtä kauan kuin itse koodin kirjoittaminen. B) Sitten tulee kysymyksiä pirusti. C) Kun softa vihdoin tulee se on aivan perustavanlaatuisesti rikki. D) Sitä korjataan ja korjataan testauksen pohjalta joka tehdään nopeasti. E) Kun softa siirtyy tuotantoon tulee taas kauhea kasa korjaamista. F) Kaikki vihdoin toimii. Mutta rinnakkaisena prosessina pyörii monta muuta vastaavaa prosessia jotka voivat liittyä vielä samaan tuotteeseen.

Herää kysymys, onko ulkoistamisessa mitään järkeä, vaikka itse koodaus tehdäänkin naurettavaan hintaan?

 

Suurin ongelma mielestäni lienee siinä, että tuote pitää puskea ulos niin helvetin moista tahtia: Tuotannossa olevat asiat pitää tehokkuuden takia pilkkoa paloiksi ja palat vielä pitää eritellä hyvin - ulkoistaa tekemistä.

Kun homma pistetään palasiksi ja tahti nopeaksi, osien tekijät tuntevat olonsa nimenomaan "suorittajaksi" - "tee tämä ja homma on ookoo. muuta sinun ei tarvitse tietää, muusta sinulle ei makseta". Pienen palasen tekijä tietää olevansa osa kokonaisuutta mutta hän ei voi tuntea minkäänlaista "ylpeyttä" muuta kuin omaa palasta kohtaan.

Jos osien tekijät saataisiin sitoutettua jotenkin syvemmin kokonaisuuteen ja ylpeyteen "kokonaisesta toimivasta ohjelmasta", voisi se parantaa ohjelmien laatua.

 

Yksi bugi lisää... Juuri äsken putkahti esiin. Kuka suositteli komentokehoitteen käyttämistä?!

Paketoin noi 200000 tiedostoa 7-zipillä pakettiin.

Kun teen testin tuolle 7-zipillä pakatulle multi part archivelle, jossa on header encryption päällä sanoo 7-zip että kaikki on ok, kun antaa väärän salasanan.

Hetkonen, tuossa on siis jotain aivan pielessä... Taas kerran.

Miten 10 gigan paketin testaus voi sujua muutamassa kymmenessä millisekunnissa ja olla ok?

Vasta kun antaa oikean salasanan alkaa testaaminen kestämään.

Mutta voiko ilmoitukseen kaikki ok luottaa yhtään, kun siihen ei selvästi voi luottaa?

64 bittisyys?

Tulee muuten mieleen tässä kun testasin 64 bittisellä Windows 2000 systeemillä 6 gigan tiedoston lataamista IE:llä. Arvaa kaatuiko lataus 4 gigan kohdalla. No kaatuihan se. Aivan hervotonta, eikö 64 bittisyyden pitänyt juuri poistaa tuo ongelma. Huomattavaa tässä on se, että 32 bittisen järjestelmän puolelle oli tehty jo korjaus, että sillä pystyi käsittelemään yli 4 gigan tiedostoja. Mutta ilmeisesti 64 bittisen version IE:ssä oli jotain jäämiä 32 bittisestä versiosta jotka sekosivat tuossa tilanteessa.

Eikä ongelmat tähän lopu.

VLC ei osaa hyödyntää multicorea. Näin ollen teho loppuu kesken yksittäisestä koresta tällaisella mopo prosessorilla Q6600 @ 2.4 GHz ja videon toisto alkaa tökkiä pahasti.

Tosin tämä ongelma on täsmälleen sama sekä Vistassa, että Ubuntussa.

Kuinka moni väittää että 7-Zip toimii ihan hyvin? Kun se ei selvästi toimi.

Pelkästään tämä bugi voi johtaa helposti suuren suuriin rahallisiin menetyksiin, koska järjestelmä raportoi statuksen ihan väärin. Juuri tällaiset ratkaisevanlaatuiset bugit voi aiheuttaa todella suuria tappioita.

Taustaa Linux asioitani:
http://keskustelu.afterdawn.com/thread_jump.cfm/269880/3554841

 

Tuossa "linux-taustaani" -linkissä huomasin lauseen "Kun tein ohjelman itselleni, miksen jakaisi sitä myös muiden kanssa?"

Hommahan noissa opensource-viritelmissä on siinä, että joku tekee jotain ja tekijä antaa muiden käyttää sitä maksutta. Se joka ohjelman koodaa, tekee siitä sellaisen joka sopii hänen tarkoitukseen ja sellaisen jota hän itse haluaa käyttää. Muiden kommentit otetaan huomioon, mikäli kehittäjä katsoo sen palvelevan ohjelmaa ja alkuperäistä tarkoitusta.. Tämä on ollut aina, ja tulee olemaan myös jatkossa OpenSource -lisenssien henki.

GPL -lisenssissäkin taidetaan sanoa jotain tälläista.

"in the hope that it will be useful" - "toivon mukaan on käytännöllinen"

Open Source -ohjelmaa käytettäessä pitää olla valmis hyväksymään tuo kappale ja tarpeet joiden takia OpenSource -ohjelmaa tehdään. Jos kunnollisen testauksen jälkeen tuntuu siltä, että voipi tulla miljoonatappioita, niin sitten ottaa sellaisen ohjelman jonka tekijät ovat vastuussa täysin siitä ohjelmasta.

Kotikäytössä tulee joskus vedeltyä aika kevyesti noita ohjelmia käyttöön, koska kotikäytössä harvoin rahaa menettää.. mutta oikeasti ohjelmat tulee testata helvetin hyvin ennenkuin sitä päästetään isompaan käyttöön.

Bugeista kannattaa raportoida ohjelman kehittäjälle, niistä paasaaminen aD:ssä ei ehkä hirveästi asiaa eteenpäin vie

 

En ole pahemmin open source lisensseihin tutustunut koska tein aina omat viritykset freewarena.

Käsittääkseni Open Sourceen kuuluu tämän lisäksi oikeus jatkomuokata sovellusta omaan käyttöön ja julkaista muokattu versio edelleen. Joissain lisensseissä käsittääkseni myös velvoitetaan julkaisemaan tuo muokattu versio.

Mutta periaate on siis sama, eli sovelluksen tekijä ei sinänsä ole vastuussa mistään ja tekee tuotetta "huvikseen". Vaikka osassa sovelluksita onkin todelliset kehitysvoimat pelissä. Kuten esim ext4:n kehityksessä ja varmaan myös kerneli hommissa tarvitaan melkoisen päteviä heppuja.

Yksi hauska bugi lisää:
https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+source/nautilus/+bug/155942

 

Tuohon GPL lisenssiin muistaakseni kuuluu, että ohjelmaa saa jakaa ja levittää niin paljon kuin haluaa. Sitä saa myös myydä. Sen lisäksi sitä voi muuttaa ja muokata niin paljon kuin haluaa, mutta jos aikoo muokattua versiota levittää eteenpäin, niin pitää samalla myös julkaista uuden version lähdekoodi muiden käytettäväksi. Jotenkin tolleen se meni.

 

"ilmiömäinen kyky havaita kaikki bugit"

kun kerta jaksat noin kovasti valittaa kaikista bugeista ja muusta epätäydellisyydestä niin varmaan myös olet kaikki ne raportoinut eteenpäin, että niihin saataisiin korjaus? tai ehkäpä vaihtoehtoisesti itse kannat kortesi kekoon ja fiksaat pari bugia.

pelkällä valituksella täällä tuskin saat mitään aikaiseksi.
bugeja on ja tulee aina olemaan. jos ei kelpaa niin pelkkään kynään ja paperiin siirtyminen on suositeltavaa.

 

Bugeja on tullut korjattua paljon ja korjaan jatkossakin. Joskus vaan tuntuu että kun on nauttinut bugin tai pari päivässä vuosikymmenen ajan niin se alkaa vaan ottamaan pattiin. Tulee peliväsymystä.

Ubuntun ja Open Sourcen puolella olen tehnyt periaatepäätöksen että raportoin kaikki bugit jotka pystyn varmistamaan.

Toisaalla taas jossa bugit pitäisi ihan oikeasti raportoida alkaa olemaan sen verran peliväsymystä ettei jaksa millään. Kun ei niitä kuitenkaan jaksa kukaan korjata, joten myös raportointi on turhaa.

Just... Saan kiinalaisen kynän joka lakkaa toimimasta ensimmäisen kappaleen jälkeen. Todennäköisesti seuraavan arkin paperinpinta on muovitettu ja siihen ei saa kirjoitettua edes sillä muuten toimivalla kynällä.