öö miks ei vois jos siellä on vaan tilaa...? Ei sen levyn mikään pakko tyhjäkään oo olla jos siellä on tarpeeks tilaa. Sit se pitää tietty polttaa cd/dvd/usb-tikulle ennen kun sen voi asentaa Outo kysymys
Täytyy siellä levyllä olla tiedostojärjestelmä, jos sinne jotain lataa, mutta jos tässä nyt sitten tarkoitetaan asentamista, niin kaikki pc-käyttöön tarkoitetut käyttikset voi asentaa tyhjälle alustamattomalle - tai alustetulle kovalevylle. Nykyisin lähes kaikki Linux-distrot on hyvinkin helppoja asennettavia.
Ostat kaupasta uuden kovalevyn, se on tehdaskuntoisena osioimaton (unallocated). Ei voi mikään käyttää sitä mitenkään. Siihen luodaan osio (partition) tai useampi. Osa kovosta voi edelleen olla osioimatonta aluetta. Käyttiksen asennuksessa on osion luonti yleensä jotenkin mukana. Live Linux cd:ssä monasti mukana oleva GParted ohjelma on yksi, jolla osioita voi luoda, poistaa tai muuttaa kokoa (Tämä jopa datan tuhotumatta.). Osio pitää sitten vielä alustaa (format) johonkin levyjärjestelmään, esim. dos-aikainen fat, win98:n fat32, xp:ssä tuttu ntfs tai linuxin ext. Jotta siihen osioon voi sitten tallettaa dataa, kirjoittaa ja lukea. Tämä on sitten tyhjä kovo. Sama tapahtuu jos alustaa koko aseman, osion eli vaikka kovon kaikki osiot. (Osioita winukassa nimetetään myös asemiksi, joka myös on fyysisen laitteen nimi). (Datan talletuksen jälkeen osa kovosta, osiostakin on tyhjää tilaa ja osa on käytetty. Kun tyhjä tila loppuu se on täysi. Tyhjä tila kulkee myös nimellä käyttämätön tila. Vapaa käytettävä talletustila voi termien käytöllä sekaantua osioimattomaan alueeseen. En minäkään kielitoimiston suosituksia tiedä parhaista termeistä ) Jos usb-tikulla, live-cd:llä, (disketilläkin,) käynnistät koneeseen käyttiksen ja selaimen ja alat lataamaan jostain linuxin levykuvaa, imagea, joka poltetaan cd:ksi, niin mitään rajoitusta ei ole mihin se lataus menee. Vaikka ihan tyhjään kovoon. Tai se kovo voi olla rinnalla toimivassa koneessa, johon se ladataan. Tyhjästä kovostahan ei mikään käyttis käynnisty, eli semmoisella koneella ei pysty mitään lataamaankaan. Selvensikö tämä yhtään? Onko sulla siis kyse imuroinnista, lataamisesta = tallettamisesta tyhjään kovoon? Vai linuxin asentamisesta a) tyhjään, b) alustamattomaan tai c) osiomattomaan kovoon? Aikas kuluksi voit katsella tästä miten mun suosikki linux asentuu kovoon. Tossa kovo ei ole tyhjä vaan menee winukan rinnalle. Tyhjään kovoonhan tuo on vielä helpompaa. (Swap ja 1 kpl ext osiot vähintään kannattaa luoda aina) Ja tuossa ohjeessa asennus on kovoon tehty alussa luodulla usb-tikulla käynnistetystä. Tietenkin se live-cd toimii ihan samoin asennukseen. Eli ei ensin tarvi tikku-linuxia tehdä, joka on ton ohjeen lisäkikka ja syy koko ohjeen syntymiseen. (Kuvien kera ohje voi selventää eroja tyhjä, alustamaton, osioimaton.) Samat perustoimet tapahtuu muillakin linuxien asennuksilla.
Tyhjä levy helpottaa linux asennusta. Asennus onnistuu helpoiten CD/DVD levyllä. Levy kannattaa jakaa osiin. Esim root / n. 10 G (ext3), swap n. keskusmuistin koko tai enemmän. home (ext3) ja ehkä media osio leffoille, musalle ym xfs tiedostojärjestelmällä. Ja loppuun voi jättää tilaa tulevaisuutta varten. Monet tekevät vielä pienen boot osion (n. 150 Mt ext2) tietoturvasyistä.
Ei tuollaista suositusta tavallisissa järjestelmissä ole. Ext2 eroaa ext3:sta vain journaloinnin osalta eli ext3 = ext2 + journalointi. Joissakin erityistapauksissa journalointi ei ole välttämätöntä eikä edes suositeltavaa. Käytän yleensä ainoana tiedostojärjestelmänä ext3:sta. http://linux.fi/wiki/Tiedostojärjestelmä
ok mietin vaan kun kaikissa ohjeissa mitä olen lukenut (gentoo, arch jne...distrot missä tarvitaan muutakin kun klik klik valmis) niin aina niissä esimerkeissä boot osio on ext2 ja täällä afterdawnissakin sitä käytetään esimerkeissä. Itsekin aina laittanut ext3 kaikkiin osioihin, jollen sitten ole pelleilly jollain muilla, reisereillä tai muilla
Siksi, että mahdollisimman yksinkertainen tiedostojärjestelämä piisaa, kun osiolla vain muutama tiedosto ja sitä ei tarvitse edes liitää systeemiin. Korkeintaan päivityksen & varmuuskopioinnin ajaksi. Millä se kerneli sitten ladataankin muistiin pitää tiedostojärjestelmän olla sellainen, että käynnistyslataaja osaa sen ladata. Siksi esim. reiser tai ntfs ei käy. Itsellänikin näkyi olevan useampi kerneli & config-tiedostot /boot osiolla, mutta periaatteessa yksi tiedosto eli kerneli piisaisi ja se luetaan vain kerran. En ymmärrä mitä hyötyä ext3 journaloinnista on kun osiota lukee käynnistyslataaja ja jos sitä ei edes liitetä systeemin. ext3 on hyvä ja sen korvaaja ext4 on hyvällä alulla. Sillä systeemi käynnistyy kuulemma nopeammin.