Tilanne ois seuraava: Koneessa on 2 x 120GB kovalevyä ja haluaisin asentaa windowssille omaan käyttöön 20GB ja linuxille 20GB omaan käyttöön. Miten saisin jaettuu loput 200GB niin, et molemmat käyttöjärjestelmät vois käyttää niitä tietoja. Linuxin NTFS-tukeen ei voi kuulemma luottaa levylle kirjoittaessa, joten en viittis alustaa sitä 200GB:tä NTFS:ks ja käyttää sillätavoin. Sit ku kirjottamiset menee vituiks ni hyvästi mun tärkeät ja "tarkeät" tiedostot. Sit kävi mielessä FAT32, mut se on hidas ja vie vitusti ylimäärästä tilaa eikä sitä edes vissiin pysty käyttää isommissa osioissa? Oon pariviikkoo sitten asentanu koneeseen Mandrakelinux 10.1:n ja haluaisin kumminki pitää ton XP:n tossa rinnalla, kun koulussa tarttee käyttää joitakin ohjelmia millaisia linuxille ei löydy...ja muutenki...pitäähän sitä joku pelikonsoli olla, eikä vielä oo hirveesti kokemustakaan linuxista. Eli jos joku viittis kertoo, miten tollaset tiedostonjaot kannattais hoitaa samassa koneessa.
Itselläni on ainakin toiminut Linukassa (Suse 10) ihan ongelmattomasti windowsin ntfs-järjestelmä sekä kirjoitettaessa että lukiessa. Ei ainakaan muutaman kuukauden yhteiskäytön jälkeen ole ollut minkäänlaisia ongelmia. Toivottavasti ei ongelmia tulekaan... Onko jollain muita kokemuksia?
Minä pitäytyisin Linuxin tiedostojärjestelmissä, varsinkin jos ko. tiedostot tulevat olemaan kovassa käytössä molempien käyttisten puolelta. Estää tiedostojen pirstaloitumista tehokkaasti, ei tarvitse huolehtia eheyttämisestä. EXT3 voisi olla pätevä ratkaisu, muistaakseni Windowsille sai jonkun ohjelman joka osasi tuota lukea, eli sen kautta pääsisit käsiksi Linuxin tiedostoihin. Kuitenkin jos aiot musiikkia soitella kummaltakin puolelta niin ne eivät välttämättä soi sellaisen ohjelman läpi. NTFS olisi ainakin sellainen johon molemmat käyttikset pääsevät käsiksi (tai Linux nyt pääsee käsiksi mihin vain, mutta NTFS lienee paras vaihtoehto windowsilla luonnostaan toimivista FS:stä).
Linuxin NTFS kirjoitus tuki on lähes olematon joten sitä en suosittelisi, Kannattavinta on formatoida sellaiseen formaattiin jota eniten käyttämäsi käyttöjärjestelmä osaa käyttää ja sitten tehdä pieni fat32 osio tiedostojen siirtoa varten. Toisaalta voit myös kokeilla formatoida lopputila ext2:ksi ja asentaa windowssiin ext2fsd mikä on natiivi ext2 ajuri win 2k/xp käyttikselle. Kyseessä on vielä beta mutta saattaa hyvinkin toimia. http://sourceforge.net/projects/ext2fsd
Tai ehkä kuitenkin ext2 sijasta mielummin ext3 tai reiserfs, molemmille löytyy lukutuki esim. Total Commanderiin.
Kyllähän niitä tukia eri softiin on, mutta tuo ajuri antaa käyttöjärjestelmä tason tuen eli ext2 osiota voi käyttää kuin mitä tahansa muuta osiota winukassa eikä se vaadi mitään erillistä softaa.
Joo hyvältähän tuo kuulostaa, mutta en ainakaan henkilökohtaisesti ext2 enää käyttöön ottaisi. Mutta sehän nyt on vain minun mielipiteeni.
Mikäs on lunikan noin ext2 -vastaiseksi saanut? :O Eihän se ihan niin pätevä ole kuin isoveljensä numero 3, mutta ei kai siinä mitään vakavaa ongelmaakaan ole, vai?
Kiitos kaikille jotka viitti jakaa näkemyksiään. Tuli paljon uutta asiaa ja paljon sen mukana myös mietitävää. Alkuperäinen tarkoitushan oli se, että kun esim imuroin jommalla kummalla käyttiksellä jotain laillista musiikkia tai rippaan tai mitä hyvänsä, niin ne olisivat sitten suoraan käytettävissä toisellakin käyttiksellä samasta paikasta, niin pysyy biisit ja leffat järjestyksessä, tietysti myös muutki tarvittavat tiedostot. Toi ext2fsd systeemi vaikuttaa todella mielenkiintoiselle, mut kävin kattoo sivuilta, niin kyllä siinä vielä on selvittämättömiä bugeja sen verran, etten kyllä uskalla pistää koko 200GB:ä sen varaan. Sit tuli mieleen, et voisin tehä jonku 20GB:n osion ext2:ksi ihan kokeen vuoksi ja pitää sitä sellasena tiedoston siirto osiona ja sit pitää sielä musiikkia jota haluu pitää jaossa molemmille käyttiksille. Sit niist voi pitää viel jotain varmuuskopioo jossain muualla. Sit kaikkee muuta mitä haluu siirrellä. Varmuuskopioinnin vois hoitaa vaiks niin, et pitää varmuuskopiointipaikkaa linuxissa ja sit ku tulee winkkarin puolelle jotain musaa, ni pistää sen aina vaik sinne ext2:lle ja sit tekee linuxin puolelle sellasen skriptin, joka käy tutkiii, et onks sinne ext2:lle tullu jotain uutta musaa ja kopioi ne uudet sinne varmuuskopiointipaikkaan. Tosin siinä menee tilaa 2 kertaa enemmän, mut en haluu menettää niit biisejä ja haluun, et ne kaikki on aina käytettävissä molemmilla käyttiksillä. Leffoilla ei niin välii. Sit vois käyttää tosissaan viel tarvittaessa sitä Total Commanderia, jos pitää siirtää winkkariin jotain linuxin puolelta. Sit loput 220GB:tä jakaa jotenki järkevästi NTFS:ks ja ext3:ks. Linuxista, ku pääsee suoraan lukemaan tai siirtämään tiedostoja NTFS:stä. Ja kun pitää siirtää Linuxista XP:hen ni voi käyttää sitä TC:tä tai sit jättää sinne ext2-osioon....Täytyy vähän viel miettii. Perkeleet saisivat kehittää sellasen tiedostojärjestelmän, mitä kaikki käyttöjärjestelmät tukis, ni ei tarttis säätää. Paitsi tietenkään ei Mikkisoft lähtis mukaan sellaseen ("paskan möivät") Mut joka tapauksessa, kiitti....Ja jos jollekki viel tulee jotain lisättävää tai uusia ideoita mieleen lähipäivinä, niin käyn lueskelemassa.
Samaa olen itsekin miettinyt.. Suuri halu koittaa linuksia, mutta en silti luovu täysin winsusta, koska joskus tekee mieli koittaa jotain uusia pelejä tms. Uusi kone hankinnassa ja siihen RAID-0 neljä kappaletta kovoja, mutta harmittaa se, että jos ne ei ole käytettävissä kummallakin käyttiksellä.. eikös linuksin tiedostojärjestelmät esim. tuo EXT3, tue yli neljän gigan tiedostoja?
Heh... Taitaisi jäädä monet videotiedostot ajamatta, jos tuo ei pitäisi paikkansa. Tottakai tiedoston koko voivat olla yli 4 Gt. "Ongelman" ydin on se, ettei Linux pysty [bold]kirjoittamaan[/bold] ntfs-osioille. Yhteiseksi osioksi, jotka molemmat hanskaa vaivatta on fat32/vfat. Linux pystyy [bold]lukemaan[/bold] ntfs-osioita. Lisäksi Windowsille on ohjelmia, joilla se voi hyödyntää Linux-osioita (ainakin ext3-tiedostojärjestelmää. Todennäköisesti joitakin muitakin). Linux ja Windows (vaikkapa XP) toimivat aivan hyvin rinnakkain.
juyli, Sitä minäkin ajattelin, mutta lähinnä tarkoitin että jos linukan tiedostojärjestelmissä on samanlaisia "puutteita" kun FAT32 jne. DVDr imageja kumminkin käytetään paljon nykyään..
FAT on tiedostojärjestelmänä varsin antiikkinen, kaikki linuxin käyttämät muodot on edistyneempiä kuin fat. Milläs tavalla olisi tarkoitus tehdä tuo raid? Software raid vai erillien hardware raid? vai kenties 2 kahden kovon raid-0:aa, yksi/käyttis? Linux ja Wintoosa nimittäin käsittelee softaraidin sen verran eritavalla että ne ei niitä ymmärrä keskenään. Hardware raid toimisi kuitenkin ongelmitta jos raid kortti on linuxissa tuettu.
Ajatus oli hankkia ihan rauta puolen RAID-kortti, katselin että alta 100e saa jo.. Ongelma on juuri siinä että pitäisi löytää kyseisille levyille sellainen tiedostojärjestelmä mikä on luettavissa wintoosalla ja linuxilla, sekä sen pitää tukea yli 4Gt tiedostoja, eli FAT tippuu vaihtoehtona pois.. mutta kuten juyli mainitsi, että windowsille on saatavilla ohjelmia joilla pitäisi EXT3 lukeminen onnistua, niin ei kait tässä mitään ongelmaa ole.. ellei joku tiedä jotain ratkaisua jolla saisi suoraan homman toimimaan! Onkohan levyjen käsittely sitten windowsin puolelta hitaampaa jos siinä välissä on softa, joka auttaa winsua ymmärtämään EXT3:a Linuksia on tosiaan kiva koittaa, se vaan että pystyn myös windowsin puolella kuuntelemaan MP3:sia ja muutenkin hyödyntämään isoja levyjä!
Ne reiserfs:n ja ext3:n windows-ohjelmat joita olen kerennyt testaamaan pystyvaät ainoastaan siirtämään tiedostoja linux-osioilta ntfs/fat:lle, joten joudut kyllä pitämään tarpeeksi isoa ntfs-osiota windowsille jotta siirto onnistuu. Ainakin reiserfs:ltä lukeva ohjelma siirsi alle 700 mt:n tiedostot ongelmitta, mutta jumitti kovasti isommissa tiedostoissa (ehkä koska rammia ja swappia on giga molempia). Ntfs/fat-osiot pystyt mounttaamaan suoraan linuxiin, joten kannattaa miettiä kumpaa järjestelmää tulet käyttämään enemmän ja tehdä osioinnit sen mukaan. Fakta on että kohta pystyy windwosissa lukemaan ja kirjoittamaan reiserfs/ext3-formaatteja sujuvasti. Ehdottaisin että teet fat-osion musiikeille, kymmenen gigan ntfs-osion windowsille ja ext3/reiserfs:ää lopulle.
lettas, jos linux osoittautuu päteväksi (mihin uskon kyllä) niin käytän sitä paljon, ellen jopa pelkästään. Sen takia ajattelin asentaa windowsin, kun joskus todella harvoin tulee tilanne että pelaillaan laneilla jne. porukalla. Taitaa muutenkin olla niin että Linukalla ei ole mitään DVD-video käsittelyyn tarkoitettuja softia? Ajattelin juuri niin, että winsulle jättää jonkun 20-40gt.. sisältää kaikki muutkin softat ja vähän tilaa peleille jne. linukalle sitten kaikki loppu
Fat tiedostojärjestelmän ongelma on tiedostojen koko. max n. 2 gigaa. Eli DVD imaget on hankalia. Itse olen ratkaissut jutun siten, että mulla on yksi iso ntfs levy "medialle", jolta kuultelen musaa ja katson leffoja lähinnä linukalla. n. 20 gigan fat-levy tiedostojen siirtelyyn & datalle. Isompaa fat levyä ei kannata tehdä. Hyvä puoli jutussa on, että media levy (ntfs) on liitetty vain luku tilassa, joten musa-aarteita ei pääse vahingossa poistamaan. Vielä epäröisin isolle ntfs levylle kirjoittamista linukalla. Parin tuhannen biisin musakokoelmaani en riskeeraa.... Yksi vaihtoehto olisi tietty linuxpalvelin. Kaikki data ext3 tai reiserfs. Molemmilla systeemeillä pääsisi käsiksi. Eikä fat systeemiä kantata haukkua. Monet käyttävät sitä vallan vielä. Esim Osmo A. Wiio joka kirjoitti hyvän artikkelin ntfs-levyjen tietoturva ongelmista. Ja ei käytä ntfs Jokunen pikkulevykin kannattaa tehdä. voi helpommin kokeilla jotain uutta linukkaa ym tulevaa tarvetta varten. Ja XP:lle piisaa 5-10 gigaa jos pistää isot ohjelmat eri levylle. Siitä XP:tä kannattaa ottaa varmuuskopio (image). Sekoaa tai saa tartunnan kuitenkin. Jos asennettu pienehkölle levylle, niin mahtuu hyvin DVD:lle tai toiselle kovolle.
Fat32:n tiedostokokorajoitus on 4GiB (tarkemmin 2^32 - 1 tavua) ja osiokokorajoitus 2TiB, työkalujen kuten Scandiskin takia suurimmat osiot eivät kuitenkaan käytännössä voi olla sen kokoisia. Sen lisäksi Windows 2000 ja Windows XP versioihin on lisätty keinotekoinen osiokokorajoitus joka on 32GiB (Microsoft ei ole käsittääkseni kertonut moiseen syytä.)
En nyt tiedä onko tuossa sitten joku tekninen juttu kyseessä ettei Linux pystyisi kirjoittamaan NTFS:n. Sanotaan siksi tällaisten muotoseikkojen välttämiseksi että Linuxilla saat kyllä tietoa tallennetuksi NTFS:lle, oli se sitten kirjoittamista tai jollakin muulla kiertonimikkeellä ilmaistu datan tallentaminen. Kuitenkin tiedän että Linuxista saan mountatulle Win XP:n NTFS-järjestelmälle siirrettyä tietoa niin että se on bootin jälkeen Windows-puolella käsiteltävissä. Muistaakseni FAT32 oli se joka piti määritellä fstabiin mountattavaksi että kirjoitus onnistuu, mutta pelkkä mounttaus ei riitä kirjoitusoikeuksiin. Saattoi myös olla että näin oli sittenkin NTFS:n kanssa eikä FAT32:n, mutta melko varma olen että se oli juuri FAT32 joka näin teki. Se vähä aika mitä Linuxilla siirtelin dataa NTFS:lle aikanaan oireili seuraavasti: Siirto ei toiminut, eli data kyllä kopioitui NTFS:lle, mutta ei kadonnut Linuxin puolelta, eli kopiointi toimii, mutta ei siirto. Tämä oli pieni haitta, sillä saatoin kuitenkin kopioida tiedot ja sitten sen jälkeen poistaa ne. Toinen ongelma oli se että NTFS:n puolelta poistetut tiedostot eivät aina kunnolla poistuneet, joten niiden kanssa sai ränklätä hiukan pidempään, tai poistaa Winkun puolelta sitten. Eli se NTFS:n kanssa tiedostojen siirto ei liene kovin luotettavaa, mutta on kuitenkin mahdollista.
Muistin näköjään fat tiedoston kokorajan väärin. 4 gigaa ei kuitenkaan piisaa DVD levylle. IE ei muistaakseni osaa ladata DVD imagea vaan stoppaa noin 2 gigan kohdalla tai sitten se johtuu ftp palvelimesta. Konqueror osaa isotkin tiedostot NTFS osiolle on myös sellaisiakin kirjoitus virityksiä olemassa, joissa käytetään Windowssin omia kirjastoja. Luetettavaa open source ajuria ei ole. Knoppix CD:llä on joku NTFS systeemi, mutta luetettavaksi sitä ei mainittu. Pelle Pelottomat saavat kokeilla. http://www.linux-ntfs.org/
