Onko zoomin käyttöön mitään nyrkkisääntöjä/vinkkejä? Jos pääsen kohteen lähelle muutenkin kannattaako/voiko zoomia käyttää? kamerasta löytyy 18x optinen zoomi.
Tietysti kuvan rajaamiseen zoomia voi käyttää mutta itse ottaisin mielummin vähäisellä zoomilla ja rajaisin tietokoneella jos tarvetta. Ihan tilanteestä kiinni kannattaako käyttää.
Hyvä muistaa se, että mitä enemmän zoomataan pidemmälle polttovälille niin tärähdysriski kasvaa huomattavasti. Tähään auttaa tukeva ote kamerasta kun painaa laukaisinta, eikä murjaista niin että koko kamera liikkuu. Kuvattaessa täydellä polttovälillä on kameran jalustasta huomattava apu tärähdysten ehkäisyyn ja rajaukseen. Zoomin käytöllä voidaan oikaista tai korostaa perpektiivivirheitä, esim. muotokuva tulisi ottaa jonkin verran zoomattuna pidemmälle polttovälille, niin nenä ja muut kasvojen osat saavat luonnolliset mittasuhteet. Tämä on helppo testata ottamalla kasvoista lähikuva zoomin kummallakin äärilaidalla.
Itse ainakin kuvaan sillä periaatteella, että jos en käytä 50mm normaalilinssiä, niin perustelen sen aina jotenkin itselleni. Eli 50mm antaa aika luonnollisen perspektiivin, kun lyhyempi korostaa sitä ja pidempi vähentää. Oikeastihan se ei ole se linssi mikä sen muutoksen tekee, vaan etäisyys kohteeseen, mutta pääsee ehkä helpommalla kun ajattelee pelkkää polttoväliä. Lyhyellä polttovälillä voi "levittää" asioita, esim. saa pitkän junan näyttämään vieläkin pidemmältä, tai voi korostaa henkilökuvauksessa ihmisen lihavuutta tai nenän pituutta. Pitkällä polttovälillä voi "kaventaa" asioita, esimerkiksi tuoda peräkkäin olevia kohteita kuten vuoria tai kilpa-autoja lähemmäksi toisiaan, tai korostaa henkilön hoikkuutta. Polttoväli on siis ensisijaisesti keino manipuloida kuvaa, ei rajata sitä. Rajaaminen pitäisi tapahtua kävelemällä tai photoshopissa. Sitten on vielä noi pitkän polttovälin tärähtämiset ja valovoiman putoaminen. Laajakulmalla on myös usein pahempia vääristymiä linsseissä (etenkin halvoissa) ja mahdollisten huonojen suorien heijastusten määrä kasvaa, koska taustalta tulevat valot mahtuvat helpommin kuvaan. Jotain tässä on nyt asioita aika summittaisesti ja etäisyyden aiheuttamat asiat ja linssin vaikutukset menee sekaisin, mutta aina voi kysellä lisää jos jokin jäi ihmetyttämään...
Nuo millit varmaan saattavat hämätä, koska tuo 50mm on kinofilmikameran normaaliobjektiivi. Sen sijaan normaali digikamerassa se edustaa jo melkoista teleobjektiivia. Tämä johtuu siitä, että digikameran kuvakenno on huomattavasti kinofilmikameran filmikokoa pienempi. Omassa digikamerassani 10x optinen zoom, polttovälin ollessa 6,3-63mm, joka kai vastaisi kinofilmikamerassa n.35-350mm objektiivia, oletan. Kyllä optinen zoom on pääasiallisesti kamerassa kuvan rajaamista varten ja että pääse kaukaisempiikin kohteisiin käsiksi. Sen voisi vielä mainita, että digitaalisen zoomin käyttö on lähinnä itsensä pettämistä, koska se pudottaa kuvan resoluutiota suorassa suhteessa kertoimiin nähden.
Joo, puhuin tosiaan kinofilmin polttoväleistä, koska se on ainoa standardi johon muut voivat sitten verrata omiaan. Hyvä kuitenkin että muistutit asiasta. No vähän menee mielipiteidenkin puolelle, mutta minun mielestäni ei. Se perspektiivi on niin oleellinen asia kuvassa, että ei siitä voi olla vain välittämättä. Siis joskus sille ei voi mitään että joutuu käyttämään sitä rajaamiseen. Esim lintua taivaalla on vaikeaa pyytää tulemaan lähemmäksi, tai sisällä et vain pääse tarpeeksi kauas, tai valaistus/valaiseminen muodostuu ongelmalliseksi ym. Eli siis on paljonkin tilanteita joissa polttoväliä joutuu käyttämään rajaamiseen tai se pakolla valittu polttoväli voi tuoda juuri sen efektin jota on hakemassakin, mutta edelleenkin minun mielestäni sen pitäisi olla se viimeinen vaihtoehto. Kannattaa kokeilla kiinteäpolttoisten (ei zoomia) linssien käyttöä, niin oppii rajaamaan muutenkin.
Näin se varmaan on, mutta kun se on vaan mahdollista järjestelmäkameroissa, joita valtaosalla kuvaajista ei ole nyt vielä digiaikana hankittu.
Eli yhteenvetona optisen zoomin "asennon" vaikutuksesta, mitä itse siitä ymmärrän voisi sanoa: Se vaikuttaa - kuvan syväterävyyteen (taustan saa tarkaksi/epätarkaksi) - objektiivin vääristymiin (mm. suorien viivojen vääristyminen eli tynnyrivirhe, kuvan pehmeneminen kulmissa, värivirheet) - valovoimaan (ja sitä kautta mahd. kohinaan huonossa valossa) - salaman vaikutukseen kuvauskohteessa. Lisäksi "pitkä" zoomi korostaa pienenkin tärähdyksen vaikutusta, mutta toisaalta mahdollistaa kaukaisten kohteiden kuvaamisen paremmalla tarkkuudella kuin mitä tietokoneella jälkikäteen tehty rajaus tai (eli?) digitaalinen zoomaus. Ei siis oikein voi lyhyesti sanoa, että "älä käytä zoomia silloin tai silloin", vaan parempi on opetella ymmärtämään zoomauksen vaikutus, ja käyttää sitä sitten tarpeidensa mukaan.
Digijärkkäreiden tulo on räjäyttänyt järjestelmäkameroiden suosion, kun monet ajattelee kuvien paranevan vain vaihtamalla kamera parempaan. Useimmin se kuvien hyvyys on kuitenkin kiinni siitä miten sitä kameraa käyttää, kuin sen hinnasta. Kiinteää polttoväliä voi hyvin helposti "simuloida" millä tahansa kameralla. Kun vaikka seuraavan kerran kuvaat, niin päätät heti alkuun sopivan polttovälin etkä koske siihen zoomiin kuvatessasi. Otat vaikka henkilökuvaukseen jonkun 100mm, vuoristoiseen maisemaan 350mm, autoon 35mm, hevoseen 200mm (tuli juuri kuvattua ja totesin että menee aika rumaksi alle 120mm, jos koko hevonen näkyy kuvassa) jne. Polttoväli siis kohteen ja valaistuksen mukaan. Kaikki säännöthän on tarkoitettu rikottaviksi, mutta niihin kannattaa silti tutustua. edit: Ja siis objektiivin vääristymät, kuten tynnyri ym on aivan eri asia kuin perspektiivin vääristyminen. Perspektiivin vääristyminen johtuu oikeasti etäisyyden muutoksesta ja objektiivin vääristymät itse objektiivista. Perspektiivin muutos vain yhdistetään usein polttovälin muutokseen, koska jos rajaat kuvan vaihtamalla polttoväliä lyhyemmäksi, joudut myös kävelemään lähemmäksi saadaksesi saman rajauksen aikaiseksi. Juu siis jos salama on kiinni kamerassa, eli sen etäisyys kohteeseen muuttuu. Silloinhan sen teho laskee, sen tehon laskemisen määrä hidastuu ja salaman koko suhteessa kohteeseen pienenee, jolloin varjot jyrkkenee. Pah, tulipahan varmaan epäselvästi selitettyä. Tosin jos on paljon heijastavia pintoja (valkoiset katot, seinät), niin varjot saattavat pikemminkin pehmentyä etäisyyden kasvaessa. Se siis johtuu heijastusten määrän kasvusta, jolloin valo tulee kohteeseen useammasta suunnasta. Tuokin menee enemmän etäisyyden piikkiin, mutta kuten perspektiivin muutoksessakin se yhdistetään usein polttoväliin.
