1. This site uses cookies. By continuing to use this site, you are agreeing to our use of cookies. Learn More.

divx reson muuttaminen?

Discussion in 'DivX, XviD ja muut MPEG-4 -formaatit' started by peraWare, Jul 9, 2002.

  1. Jake

    Jake Active member

    Joined:
    Apr 19, 2002
    Messages:
    2,547
    Likes Received:
    1
    Trophy Points:
    66
    Yliopiston sivu "sanoi näin":

    Ääni on väliaineessa etenevää aaltoliikettä, paineen vaihtelua, joka koetaan kuuloaistimuksena.
    Äänenpaineen voimakkuus ilmaistaan logaritmisen suureen, äänenpainetason (Lp) avulla, jonka
    mittayksikkönä on desibeli (dB). Äänen taajuus on äänivärähdysten lukumäärä sekunnissa ja sen yksikkö on hertsi (Hz).
    Ihmisen korva pystyy aistimaan voimakkuudeltaan 0-120 dB:n ääniä ja taajuudeltaan 20-20 000 Hz:n ääniä.
    Kuulo on herkin alueella 1000-4000 Hz. Ihminen ei aisti suuri- ja pienitaajuisia ääniä niin voimakkaina kuin äänenpainetasoltaan yhtä suuria keskitaajuisia ääniä. Tästä syystä äänenpainetasoa mitattaessa äänen eri taajuuksia painotetaan käyttäen painotussuodattimia, joista tavallisin on A-suodatin. Näin äänenpainetasomittauksissa saatavat tulokset vastaavat paremmin kuulohavainnon mukaisia tuloksia. A-suodattimella mitattua äänenpainetasoa kutsutaan A-äänitasoksi (LA) ja sen mittayksikkö on dB(A).

    Nyt olisikin mielenkiintoista tietää, miksi käytetään 48KHz:n ääntä?
     
  2. Khauron

    Khauron Moderator Staff Member

    Joined:
    Jan 8, 2002
    Messages:
    1,112
    Likes Received:
    2
    Trophy Points:
    68
    Eikös 44.1 kHz ja 48 kHz ole näytteenottotaajuuksia?
    Voisin luntata jostain tekun kirjasta tuommoisen kappaleen jossa nuo selitetään. Kunhan vain muistaisin...
     
  3. wipe2000

    wipe2000 Senior member

    Joined:
    Aug 5, 2002
    Messages:
    6,109
    Likes Received:
    5
    Trophy Points:
    118
    Aivan, ei pidä sotkea näytteenottotaajuutta ja kuultavaa ääntä. Ns. Nyqvistin teoreeman mukaan näytteenottotaajuus on oltava vähintään 2 kertainen korkeimpaan samplattavaan taajuuteen nähden. (Samplays tarkoittaa analogisen äänen digitoimista.)
    Ihmisen kuuloalueena pidetään tosiaan yleensä tuota väliä 20Hz - 20kHz, tosin jotkut ihmiset väittävät kuulevansa tuota korkeampiakin ääniä, jos vaan voimakkuus on riittävä. Myös alle 20Hz:n äänet tuntuvat, jos voimakkuutta on tarpeeksi.

    Kun CD:lle haluttiin koko kuuloalueelle riittävä samplaustaajuus, valittiin 44.1kHz. Ilmeisesti joissain ammattilaitteissa oli jo aiemmin käytetty 48kHz:n taajuutta (en tunne asian taustoja sen tarkemmin). Teoriassa 48kHz:llä voidaan siis tallettaa jo lähes 24kHz:n taajuisia ääniä. Toisaalta tallennustilaa kuluu vastaavasti vähän enemmän, 48 tuhatta sanaa sekunnissa/kanava <-> 44100 sanaa (jos muuntimen tarkkuus on 16 bittiä). ATKssahan sana on kaksi tavua eli byteä, siis 16 bittiä.

    Muuten, tuon 44.1 kHz:n sampletaajuuden riittävyydestähän tapeltiin jatkuvasti silloin muinoin kun CD teki tuloaan ja alkoi korvata vinyylisoittimia. Samoin siitä, riittääkö 16-bitin muunnos takaamaan riittävän dynamiikan ja äänenlaadun myös levyn hiljaisissa kohdissa.
    Kaikkien mielestä ilmeisesti ei, koska DVD-levyyn perustuva SA-CD:kin on jo olemassa.
     
  4. dRD

    dRD I hate titles Staff Member

    Joined:
    Jun 10, 1999
    Messages:
    8,312
    Likes Received:
    191
    Trophy Points:
    143
    wipe2000: Muuten asiatekstiä, mutta ansioituneena pilkunharrastajana pakko tökätä:
    SACD ei pohjaudu DVD-levyyn. DVD-Audio pohjautuu DVD-levyyn. Kaksi kilpailevaa standardia. Muistaakseni -- voin olla hyvinkin pahasti metsässä -- SACD pohjautuu Sonyn tuplatiheys-CD:hen tallennustavaltaan. Mutta siis punalaseriahan nuo kaikki ovat.
     
  5. Khauron

    Khauron Moderator Staff Member

    Joined:
    Jan 8, 2002
    Messages:
    1,112
    Likes Received:
    2
    Trophy Points:
    68
    Wipe2000 puhuu asiaa. Jonkun toisen ukkelin teorian mukaan näytteitä on otettava 2.5 kertaa alkuperäinen signaali jotta myöhemmin tuo signaali pystyttäisiin generoimaan hyvälaatuisena / alkuperäisen kaltaisena.
    48 kHz / 2.5 = 19.2 kHz. Ja jotkuthan pystyvät kuulemaan vielä helposti tuommoisia ääniä.

    Että tämän takia varmasti tuo 48 kHz:n audio joskus sitten tuli.

    Juuri viime vuonna vetäisin datansiirtotekniikan tekussa jossa noita pyöriteltiin oikein urakalla. En nyt muita juurikaan mitään (ei ole tenttien jälkeistä muistia), esimerkiksi tuo 2.5 kertoimen ukkelin nimi on hukassa. Sama kaveri oli ainakin ehdottanut puhelimeen tuommoista taajuutta (tällä hetkellä tallennettava / toistettava taajuusalue on 300 - 3400 Hz). Olisikin mukava lyödä puhelin kiinni stereoihin ja kuunnella poppia. Hehhehh...
    Mutta mielestäni tuota 2.5 kerrointa ehdotettiin Philipsille CD-standardiksi...(?) Yellow-book?
     
  6. dRD

    dRD I hate titles Staff Member

    Joined:
    Jun 10, 1999
    Messages:
    8,312
    Likes Received:
    191
    Trophy Points:
    143
    Tuossa jotain:

    http://www.brynmawr.edu/itt/digsndvid.htm

    ...eli tavallaan frequency audiossa rinnastuu videon framerateen (eli näytettä/sekunti). Mutta ääniaaltojen/korvan ja valon/silmän yhteistoimivuus on sitten aivan erilailla toimivaa.
     
  7. wipe2000

    wipe2000 Senior member

    Joined:
    Aug 5, 2002
    Messages:
    6,109
    Likes Received:
    5
    Trophy Points:
    118
    dRD: Hyvä kun tökkäät, jos kirjoitan potaskaa. Pitäisi malttaa olla tarkempi kuin kirjoittaa jotain julkisesti. Viime vuosina audioharrastukseni on pahasti hiipunut, enkä ehdi seurata uusinta tekniikkaa enää niin tarkkaan kuin ennen (seli, seli).
    No, joka tapauksessa, Philipsin mukaan (toinen järj. kehittäjistä, toinen on Sony), SACD käyttää levyä, joka voi olla: a) yksikerroksinen 4.7GB, b) kaksikeroksinen vähän yli 9GB tai c) 4.7GB + tav. CD. Laserin aallonpituus on 650 nm, eli punainen (CD:ssä 780 nanoa).
    Kuulostaa kyllä omaan korvaani aika paljon DVD-levyltä, sen takia kai heitin tuollaisen "arvauksen" DVD-levyyn pohjautumisesta. En ole tutustunut aiheeseen sen tarkemmin, joten voin hyvinkin olla väärässä.
     
  8. wipe2000

    wipe2000 Senior member

    Joined:
    Aug 5, 2002
    Messages:
    6,109
    Likes Received:
    5
    Trophy Points:
    118
    No niin, Philipsin webbisivu http://www.sacd.philips.com kertookin FAQ:ssaan (teksti vähän muokattuna):
    Q: What is SACD?
    A: Super Audio CD is a new format developed by Philips and Sony. It uses DSD (Direct stream digital) and a 4.7GB disc with 2.8 MHz (pitäisi varmaan jatkua: sampling freq.).
    Q: What is the difference between DVD-audio and SACD?
    A: DVD-audio was developed based on the video format (DVD video) while the Super Audio CD was developed based on the audio format (CD). DVD-audio is based on PCM recording technology of the past but offers improved sound quality by using a higher sampling frequency and longer word lengths. The SACD, however, is based on
    a superior recording technology called DSD which uses 1-bit delta-sigma modulation and a sampling frequency that is 64 times higher than that of the CD. This enables the SACD format to offer a frequency response of 100KHz and a dynamic range of 120dB
    that more closely reproduces the shape of the original analog waveforms to produce a more natural, higher quality sound...

    Jos osaan lukea tuota oikein, molemmissa on pohjana (fyysisesti) DVD-levy, SADC vaan käyttää tuota 1-bittistä ylisämpläystekniikkaa kun taas DVD-audio perinteistä monibittistä.

    Sen verran tuosta samplaystaajuudesta on vielä mainittava (kun kerran näin tekniseksi juttu nyt meni), että sämplättävä signaali ei sitten saa sisältää taajuuksia yli 0.5x sampletaajuuden, muuten ne ns. laskostuvat kuuloaluelle. Tallennuksessa joudutaan siis käyttämään hyvin jyrkkiä alipäästösuodattimia leikkaamaan ylätaajuudet pois ja siksi kai esim. CD:n speksissä ylärajataajuus on 20kHz eikä 22kHz, jotta suodin voitiin ylipäätä toteuttaa.
     
  9. dRD

    dRD I hate titles Staff Member

    Joined:
    Jun 10, 1999
    Messages:
    8,312
    Likes Received:
    191
    Trophy Points:
    143
    Thanks, aina sitä viisastuu :) Pitänee hakata enkkupuolen glossaryyn jossain välissä.
     

Share This Page