distrot eroavat yleensä toisistaan siinä ovatko ne .rpm vai .deb paketteihin perustuvia(eikös gentoollaa oo oma tämmönen). toinen eroavaisuus on mitä kernel versiota käyttää ja kolmas eroavaisuus on et mikä graafinen ympäristä distrossa on: KDE, Gnome, XFCE ja E17 (voi olla muitakin)ja sit distroissa on jotain omia kikkoja ja mitä ohjelmia mukana tulee sekä onko bugeja korjattu paljon vai vähän. noin mää sen sanoisin tosta lonkalta
No eri distrojen sivuilla lukee kuvaukset kyllä distrosta. Niitä on vaikea alkaa tässä selvittämään koska ei itsekään tiedä. Kannattaa lukea sen distron nettisivuja josta on kiinnostunut. Aika monihan niistä distroista on melkein samanlainen ja kaikissa on mahdollista saada toimimaan samat asiat. Kuitenkin suurin osa eroista tulee siinä miten ne on säädetty ja mitä ohjelmia ne sisältää heti asennuksen jälkeen. Eroja voi olla myös työpöytäympäristössä. Jossain voi olla esimerkiksi nappia ja säätövalikoita paljon enemmän ja joku toinen taas voi olla hyvin pelkistetty ja yksinkertaisen näköinen. Kolmas taas voi olla tehty sillä silmällä, että se vie mahdollisimman vähän tietokoneen muistia ja resursseja jne jne. Muita eroja distroissa voi olla juuri siinä, että miten paljon on korjattu bugeja ja jossain toisessa voi olla laitteistotuki parempi kuin toisessa. Jossain distrossa voi myös olla tehtynä enemmän graafisia työkaluja asioiden säätämiselle kun taas toisessa joutuu tekemään komentiriviltä tai jostain tekstitiedostosta säädöt/asetukset. Esimerkiksi jossain distroissa voi olla valmis ohjelma joka hakee sinulle internetistä näytönohjaimesi ajurit ja asentaa ne. Jossain toisessa taas joudut hakemaan ajurit netistä itse ja asentamaan itse. Mutta samat asiat pystyy tekemään kaikilla, tavalla tai toisella. distrowatch.com sivuston mukaan tämän hetken suosituimmat distrot ovat ubuntu, pclinuxos, opensuse ja fedora. Ubuntua yleensä suositellaan aloittelijalle, koska siihen on olemassa hyvät forumit ja käyttöön paljon ohjeita. On olemassa myös ubuntun pohjalta kehitettyjä distroja, joissa käy suoraan ubuntun ohjeet ja ohjelmat (esim mint, mepis?). Niitäkin voi kokeilla. Niissä voi olla joitakin asioita säädetty valmiiksi, mitä ubuntussa pitää säätää itse. Tämä voi helpottaa aavistuksen verran käyttöä ja asentamista.
Uuden käyttäjän kannalta oleellisin ero lienee juuri mukana tulevissa ohjelmissa: Matti Meikäläiselle kernelin/glibc:n versioilla ei ole väliä, kunhan toimii. Olennaisin ero on juuri noissa asennuksen mukaan ympätyissä ohjelmissa, kuten Stanner totesi. Eri distroihin on saatavilla vaihtelevassa määrin eri ohjelmia (joita ei tule asennusrompulla): Ubuntuun on saatavilla paljon erilaista tavaraa valmiina kun taas Slackwareen (joka on ns. "säätäjän" distro) saa asennusvalmiita ohjelmia etsiä melkeinpä kissojen ja koirien kanssa (ei nyt ihan, mutta kärjistetysti). Lähdekoodista kyllä saa kaiken mahdollisen jokaiselle distrolle, mutta Matti Meikäläiselle lähdekoodista ohjelman kääntäminen vaatii muutaman asian opettelemista, yleensä erehdyksen ja ihmettelyn kautta.
Erikoistuneita jakeluita on myös paljon. Esim liveCD ja usb-tikku linux versiot. Myös palvelin ja palomuurikäyttöön erikoistuneita jakeluita on. Muinas ihan unohtua myös multimedia käyttö. Monet katselee ja tallentaa satelliitti ym digi-lähetyksiä digi-tv korteilla. On myös Linux versioita, joissa kaikki käännetään lähdekoodista (esim gentoo). Aloittelialle on vaikeinta sen oikean jakelun löytäminen. Aloittelijalle suosittelen edelleen maksullista SuSE:a tai Mandrivaa. Tullepa manuaalit mukana ja nuo asentavat ilman säätämistä myös tarvittavat ei vapaat kodekit ja ajurit
Linuxissa suuri + on ohjelmien asennus. Winkassa jokainen asennettava erikseen ja "yleensä" bootti vie välissä. Linuxissa Mennään pakettien hallintaan ja valitaan ohjelmat mitä halutaan asentaa. 1-xxx määrä. Toki kestää kauan varsinkin ensiasennuksella, mutta voi jättää koneen ruksuttamaan ja vaikka lähteä baariin sillä aikaa. Tätä et winkalla tee.
Paketinhallinta on hieno keksintö. Baariin lähtemisen sijasta voi tietty katsoa vaikka leffaa tai kuunnella musaa. Linuxin parempi moniajo ei katko musan toistoa, vaikka taustalla asentuu tai kääntyy ohjelmia.Ja konetta ei tarvitse käynistää uusiksi - paitsi jos kernelin vaihtaa. Kernelin modulitkaan ei tarvit uudelleen käynnistystä. Esim ALSA tai nvidian ajuri.
Bill Gates muistaakseni muinoin lupaili ettei vista(longhorn) tarvitse uudelleenkäynnistyksiä kuten xp. Vista kuitenkin päivitysten jälkeen vaatii uudelleenkäynistyksen. Sitten sammuttaessa se configuroi päivityksiä. Sitten käynnistyessään se configuroi päivityksiä. Johtunee siitä että vistan ydin on sama kuin xp:n. Mutta jos näin on, miksi tilanne on mennyt huonompaan suuntaan.
On kyllä offtopic. Mutta haukutaan XP:tä. Vista on vielä kokeilematta. Käynnistän XP:n n. kerran kuussa jos sitäkään. Silloin on niitä päivityksiä niin paljon, että menee aikaa näihin uudelleen käynistämisiin ja odotteluun kun sammuttaessa uudet paketit asentuu kuin varsinaiseen syyhyn miksi sitä XP:tä pitää hetki käyttää. Ja jos ei päivitä ja uudelleen käynnistä niin virustutka, XP:n automaattinen päivitystyökalu ym huomauttelee niin ahkerasti, että työteosta ei tuu mitään. Samoin jos päivittää niin resurssit hukkuu näihin päivitysoperaatioihin... Kun saan aikaseksi poistan XP:n ja asennan wmwaren alle kokeeksi. Menköön tämä vaikka perjantai oluen piikkiin... Eilen kyllä piti Amarok käynnistää uusiksi kun päivitin xinelib. Mutta aika pitkään sekin soitteli musaa ennenkuin huomasi, että kirjasto oli soiton aikana vaihtunut. KDE:n kirjastoja ja ohjelmia olen päivitellyt vaikka KDE on ollut käynnissä. Ja hyvin on pysynyt pystyssä.
Tuliskohan Linuxista maksullinen jos KAIKKI käyttäisivät sitä? Periaatteessa siis Linux on parempi kuin Windowsit. Mutta siitä ei löydy tiettyjä juttuja sen epäsuosion takia?
Kyllähän linuxin ympärillä pyörii melkoinen liiketoiminta, mutta pääasiassa se tulee tukitoiminnoista. Mutta maksulliset distrot maksaa saman kuin windows eikä niiden käyttöikä ole yhtä pitkä.
Koskaan ei voi olla 100% varma, mutta hyvin epätodennäköistä, että linuxista (linuxin ytimestä) tulisi maksullinen ainakaan ihan lähitulevaisuudessa tai edes vaikka katsottaisiin vähän pidemmälle tulevaisuuteen. Linuxiin varmasti tulisi enemmän maksullisia distroja kuitenkin suosion myötä. Myös maksullisten ohjelmien määrä lisääntyisi (esim. pelit).
Linuxista ei tule maksullista. Tutustu GPL lisenssiin. Kaikkea ei kuitenkaan tule koskaan saamaan ilmaiseksi. Vaikka perusta säilynee ilmaisena tulee aina olemaan myös ei vapaita ohjelmia jotka maksaa. Kävin tossa tutustumassa yhteen radioasemaan, jonka systeemit oli ohjelmoitu pitkälti yhden harrastajan iltapuhteena. Samoin tausta musiikit ja muut äänet omaa tuotantoa teostomaksujen välttämikseksi. Vastaavat kaupalliset systeemit maksaa melkoisesti. En nyt keksi mitä linuxissa varsinaisesti puuttuisi. Onhan Macissakin omat puutteensa. Mutta myös monia vahvoja sovelluksia jollaisia Linux-systeemiin ei saa - ainakaan ilmaiseksi. Eikä ne maksulliset Linux-jakelut minusta niin kalliita ole, Jos laskee hintaa omalle ajankäytölle. Koska ne sisältävät myös ei vapaata koodia jotka helpottavat elämää melkoisesti. Esim tuki Mikrosoftin Officen ajamiseen on monelle tärkeetä. Itse tietysti pyrin käyttämään mahdollisimman vapaita tiedostomuotoja. Musat on lähinnä flac tai ogg, joille toivoisin laitetuen lisääntyvän.
