Miksi nyt ostettu taulutelevisio voi päätyä kierrätykseen parin vuoden sisään?

Saitte minutkin kiinnostumaan kyseisestä taulusta..
(http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=12249)
Laittakaa tänne (ehkä jopa omaan ketjuun, ettei tämä veny) kokemuksia siitä...

 

Lupasin kommentteja tietokoneen PCI-korttina olevasta digi-TV:stä HTV:n verkossa. Se on (1) kortti: TechnoTrend Premium C-2300 hybrid n. 100 e, (2) salauksenpurkulaite: add-on Premium 3.5" CI n. 80 e, melko tarkkaan levykeaseman kokoinen laite, joka asennetaan levykeaseman paikalle ja liitetään leveällä (50 nap. ?) lattakaapelilla korttiin, (3) toimikortin lukija: CONAX CAM n. 50 e, kannettavien koneiden PCMCIA/PC Card näköinen moduli, joka menee edellisen sisään ja johon toimikortti laitetaan, (4) toimikortti/maksukortti HTV:lta, (5) kauko-ohjaimen vastaanotin sekä (6) kauko-ohjain. Myyjä on DVBshop.net Saksassa, jolta nämä hinnatkin ovat. Kuulemma nopea toimitus, mutta haluaa rahat tilinsiirtona, luottokortti ei kelpaa. Tällainen on yleistä Saksassa.

Kortin mukana tulee TV, ajansiirto, vaatimaton videoeditointi, yms. ohjelmat. Näyttökortista riippuen koneeksi riittää alle 1.6 GHz P4 PC. Koneen tehoa kuluu valmistajan mukaan varsin eri määriä eri näyttökorteilla, ilmeisesti interpolaation, yms. takia.

Kortti toimii HTV:n verkossa hyvin, mutta tekstitys (YLE, BBC, yms.) täytyy katsoa teksti-TV:n kautta, eli näkyy eri ikkunassa. Arvelen että tekstin saa paikalleen käyttämällä kokonäyttö-tilaa ja pientä teksti-ikkunaa sen päällä.

 

On tullut esille outo ongelma tuon ViewSonicin kanssa. Nimittäin töllö saattaa yhtäkkiä kääntää kanavaa itsekseen tovin sen jälkeen kun itse on kääntänyt. Sama on tapahtunut myös äänenvoimakkuuden kanssa. Itse kun on lisännyt tai vähentänyt volumea niin hetken päästä (n.10 sekuntia) voimakkuus muuttuu itsekseen.

Epäilen, että tämä johtuu joko langattomasta verkosta tai langattomasta hiirestä, joita käytän kannettavassani. En ole vielä saanut selvyyttä tarkalleen mistä tämä johtuu. Onko muilla tapahtunut vastaavaa?

Täytyy kyllä sanoa, että ykkösen kuva on analogisenakin älyttömän nätti. Ja tietty dvd kanssa. Nelosen ja kakkosen kuvassa on kyllä paljon toivomisen varaa. Ja välillä myös kolmosen. Mutta niinkuin sanoin jo, minulla ei ole vielä mahdollisuutta digiboksiin. Mutta kuulemma siihenkin tulee muutos toukokuun aikana. Saadaan viimein se vahvari yhteisantenniin silloin.

Kyllä mieli tekis ostaa se dvi-hdmi piuha kannettavan ja koneen väliin, jotta voisi testata millainen tuo telkku on esim. pelikäytössä. Samoin kävi mielessä jos vaikka ostais xbox 360:n tai ps3:n rinnalle loppuvuoden puolella.

 

Yleensä kaukosäätimet käyttävät lähetykseen infrapunavaloa ja langattomat hiiret radioaaltoja, tosin poikkeuksiakin on molemmissa.

Yksi tapa selvittää, onko syynä ulkoinen häiriö vai esim. bugi softassa, voisi olla heti säätimestä tehdyn kanavan vaihdon jälkeen peittää vastaanottimen ikkuna vaikka kädellä. Jos kanava peittämisestä huolimatta vaihtuu, ei ainakaan kyse ole "valotaajuisesta" häiriöstä. Radiotaajuudet tietysti läpäisevät käden ja muovikuorenkin.

 

onsekumma - Vika voi olla niinkin yksinkertainen, että kaukosäätimen näppäin juuttuu painettu-asentoon vähäksi aikaa. Sellaista myös sattuu, että joku toinen kauko-ohjain ohjaa ihan muuta vaitetta omituisella tavalla. Vaikuttaa joko TV:n tai kaukosäätimen ohjelmavialta. TV:n kaukosäätimen vastaanottimen ikkunan peittäminen rajaa syyn TV:hen tai ulkoisiin laitteisiin.

Yleisesti ottaen langattomia kaukosäätimiä on ollut kolmea tyyppiä: (1) ultraääni, nykyään vanhentunut ja harvinainen, (2) infrapuna, nykyään hyvin yleinen ja (3) radiotaajuuksiin perustuvat laitteet, joita on lähinnä noin 300 MHz taajuudella, mutta myös mitä ihmeellisimmillä taajuuksilla noin 100 kHz ylöspäin ainakin 2.5 GHz asti. Neljäskin systeemi tulee vastaan joskus: noin 20 - 200 kHz magneettikentään (johtosilmukkaan) perustuvat laitteet.

 

OT:ksi menee taas, mutta missä tällaisiin kauko-ohjaimiin voi törmätä? Kuulostaa mielenkiintoiselta, joskaan ei kovin käyttökelpoiselta, kun ajattelee kuinka vaikea tehokkaita magneettikenttiä on käsittääkseni hallitusti tuottaa ja suunnata (kun käytettävissä on vain paristojen pieni teho), kuinka äkkiä magneettikenttä vaimenee etäisyyden kasvaessa ja toisaalta kuinka vaikea hyvin heikkoja dynaamisia magneettikenttiä on tarkasti mitata (vastaanottaa).

Johtosilmukkaan (eli lähetinantenni ja vastaanotin ovat induktansseja eli keloja) perustuvia systeemejä on kai kokeiltu lyhyillä etäisyyksillä, mutta en ole ainakaan itse nähnyt kauko-ohjaimena tätä hyödyntäviä kuluttajalaitteita. Tässäkin suurin ongelma lienee tehonkulutus ja signaalin nopeahko vaimenema etäisyyden funktiona?

edit:
Tiedän, että kuulokojeissa induktiivisen silmukan ideaa hyödynnetään (kun lähettimen tehonkulutus ei ole ongelma), samoin joissain kauppojen hälyttimissä, mutta nimenomaan kaukosäätösovelluksesta en ole "laboratorion" ulkopuolella kuullut.

 

Wipe2000 - Ei sitä magneettikentään perustuvaa systeemiä paljon mihinkään voi käyttää juuri häiriöiden takia. Vastaanottimen pitää olla aika lähellä. Lisäsin jutun mukaan, koska jotkut etäluettevat laitteet, esim. jotkut auton avaimet, muistuttavat jo kauko-ohjaimia. Ultraäänisysteemit hylättiin myös häiriöherkkyytensä vuoksi ja siksi, että jotkut koirat häiriintyvät niistä. Radiotaajuiset laitteet taas häiriintyvät lähellä olevista matkapuhelimista. Epäonnistuneiden elektroniikkatuotteiden kaupoista löytyy mitä ihmeellisimiä vempaimia. Varsinaisissa kaukosäätimissä infrapuna on yleisin ja varmin. Kunhan valmistajat saisivat aikaan toimivia standardeja, etteivät ohjaimet ohjaa asiaankuulumattomia laitteita.

 

Mutta onko esim. autonavaimissa käytetty magneettikenttää tiedonsiirrossa, oli asia joka minua kiinnostaa. Vai onko edelleen kyse radioaalloista?

(edit: lyhennetty hieman ja poistettu turha/tyhmä kysymys)

Tokihan kaiken SMG-säteilyn (siis myös valon ja radioaaltojen) voidaan ajatella koostuvan sähkö- ja magneettikenttäosasta, mutta yleensä käytännön sovelluksissa mgn-kentän merkitys tiedonsiirrossa on kai olematon?

 

Tuosta viewsonicin kaukosäätimen viiveestä... itse olen törmännyt kanavanvaihdossa samaan viiveeseen, ja se tuntuu johtuvan siitä että laite jää odottamaan enterin painallusta kanavapainikkeen jälkeen, eli jos painaa esim. numeronäppäin 4 ja heti sen perään enter, kanava vaihtuu neloselle heti enterin painon jälkeen, mutta jos painaa pelkästään 4:sta, vaihtuu kanava neloselle vasta muutaman sekunnin kuluttua... kieltämättä hieman epäloogista ottaen huomioon että kyseessä on tv:n kaukosäädin.

 

Niin siis ainakaan minun tapauksessani ei ole kyse kaukosäätimen viiveestä vaan siitä, että esimerkiksi kun katsoo ykköstä ja vaihtaa kakkoselle niin silloin tällöin kanava vaihtuu (n. 5-10 sekunnin jälkeen) kakkoselta kolmoselle. Ja jos ei tee mitään niin vähän ajan päästä kanava vaihtuu kolmoselta neloselle, jne. Siis ihan itsekseen. Eikä näin tapahdu joka kerta.

 

Luin noita viestejä ja minulla toimii kaukosäädin normaalisti, mutta vaihdankin kanavan digipoxsin kapulalla. Kuva joskus näyttää zoomatulta, mikä kylläkin johtuu lähetyksestä koko näytön tilassa.

 

onsekumma - Jos siinä kauko-ohjaimessa on kanava kerrallaan ylös siirtävä näppäin, se saattaa joskus juuttua kiinni. Videokamera näkee infrapunan ja sen, jääkö kauko-ohjain lähettämään jotain omia aikojaan.

Useissa kauko-ohjaimissa kaikki painikkeet ovat ikäänkuin yksi muovimatto ja jonkun painikkeen painaminen saattaa vaikuttaa toisiinkin. Oppiva kauko-ohjain on kätevä. Siis sellainen, jolle opetetaan alkuperäisellä ohjaimella, mitä tehdä milläkin painikkeella. Vielä kätevämpi on makrotoiminnolla varustettu oppiva ohjain. Sille voi opettaa usean näppäilyn sarjan yhteen painikkeeseen. Ongelmana on se, että on erikoisia kauko-ohjaimia, esim. Sony, joita oppivat ohjaimet eivät opi luotettavasti. Eri valmistajilla on erilaisia infrapunasignaalin taajuuksia noin 30 - 50 kHz välillä.

wipe2000 - Induktiivinen liitäntä ja magneettikenttä ovat samna asia. Sähkömagneettisessa säteilyssä on aina sähkö- ja magneettikenttä mukana. Näistä syntyy signaalin polarisaatio. Radioaaltoja voidaan lähettää ja vastaanottaa joko molemmat kentät kerrallaan (tavallinen antenni), pelkkänä magneettikenttänä (ferriittiantenni, magneettikenttäantenni, esim. vanhat suuntimalaitteet) tai pelkkänä sähkökenttänä (sähkökenttäantennit joissain lyhytaaltovastaanottimissa). Avaruudessa signaali kuitenkin kulkee aina molemmissa muodoissa. Yleisin pelkkää sähkökenttää käyttävä laite on sähköjohtojen etsintään seinistä käytettävä testikynä. Yleisin pelkkää magneettikentää käyttävä laite taitaa olla kuulokojeiden induktiivinen liitäntä esim. pankkiautomaateissa ja luentosaleissa.

Jotta ei mentäisi ihan asiasta pois, kannattaa muistaa liitäntäkaapelien kanssa, että sähkö kulkee kaapelissakin sekä johtoa pitkin (elektronien liike) ja johdon ympärillä olevaa eristettä pitkin kenttänä. Tästä johtuu liitäntäjohtojen nopeuskerroin, joka vaihtelee eristeaineesta riippuen noin 0.6 - 0.9. Tämän takia esim. RGB-liitännän kaikkien kolmen johdon tulee olla samanlaiset ja saman mittaiset. Suurempi häiriö syntyy yleensä siitä, ettei liitäntäkaapelin impedanssi ole oikea, eli laitteista riippuen 75 tai 50 ohmia tai siitä, että kaapelin jompi kumpi pää on liitetty väärän suuruiseen päätevastukseen.

 

Peppi:

Nyt voiski kysästä mielipiteitä... Kuka voisi nyt oikeasti harkita putki television ostoa?

Maraboy:

Itse tilasin Philipsin 28" laajakuvatv:n. Sain odottaa sitä pari kuukautta, kun ei meinannut koko maailmasta enää löytyä putkitelevisiota. Kaikki ovat LCD tai plasmoja.

Vanhassa vara parempi!

 

Maraboy - Putkitelevision ostaa ihminen, joka (a) tarvitsee televisio nyt ja heti, (b) jolla on tilaa sille ja (c) joka ei halua maksaa turhan paljoa televisiostaan. Hyvän putkitelevision kuva eri juuri eroa hyvän LCD-näytön kuvasta. Minulla oli pitkään rinnan molempia tietokonenäyttöinä.

Televisiotekniikka elää muutosten aikaa ja menee ainakin kolme vuotta, ennenkuin pöly on laskeutunut, eli eri standardien välisen kilpailun voittajat ovat selvillä. Suurin epävarmuus on kopiointisuojaussysteemeissä ja siinä, tulevatko aallokekoodaukseen perustuvat, nykyisiä paljon paremmat kuvansiirtostanrdardit käyttöön.

Edelläkävijä maksaa paljon jostain, joka jää syrjään. Eräs tuttavani osti 1980-luvulla analogisen kuvaleysoittimen. Näitä LP-äänilevyn kokoisia (12 tuumaa) levyjä oli mukavasti saatavilla esim. Saksasta. Kuva on yhtä hyvä kuin nykyisissä DVD:ssä. Nyt laitteeseen ei saa levyjä muualta kuin eBaystä hyvällä tuurilla. Itse kärkyin yhteen tietokoneeseeni lisää muistia yli puoli vuotta, kun siinä on nyt markkinoilta hävinnyt RAMBUS muisti, jonka DDR muisti syrjäytti.

 

Suurinta osaa ihmisistä ei kiinnosta mitkään standardit ja mahdollisesti parempi kuvanlaatu.

Tämä ei päde kyllä mitenkään taulu-tv:eisiin. Hinnat ovat jo matalat. 32" taulu-tv:eet maksaa nykyään yhtä paljon kuin vuosi sitten samankokoiset kuvaputket.
Lisäksi televisiot ei vaan voi jäädä vanhaksi. Samalla lailla niissä kuva näkyy vaikka standardit muuttuisi.

 

No joo... kyllähän me 'edelläkävijät' näistäkin suhteessa melko paljon maksettiin... :-D
Itse ostin jo reilu vuosi sitten tuon viewsonicin 30" taulutv:n, ja kun maksoin siitä silloin pikkusen vajaan 1800 euroa niin kyllähän sitä nyt tuntee paljon maksaneensa kun näkee että tällä hetkellä tuon 32" tuuman mallin saa jo alle 1000 euroa

Joku tuossa jahkaili kannettavan liittämistä siihen viewsonickiin, itselleni ainakin tuli telkkarin mukanva vga johto, eikö sitä voi käyttää? jos kannettavassa on pelkästään dvi-ulostulo niin saahan siihen parilla eurolla dvi/vga adapterin, eikä siinä kuvanlaadussa suurta eroa huomaa.

 

Ostin just 32 tuumasen 100 hertsisen putki telkan.Olen ootellut noita lcd televisioitten omistajien mielipiteitä!!Minusta ainakin markettien vehkeissä on suorastaan surkea kuva!!Itse katson digiboksilla ja kuva on suorastaan loistava.Varmaan tulee kehittymään nuo litut muutaman vuoden sisään aika lailla joten katotaanpa sitten!!

 

jmmv - Periaatteessa kuvan laadulla ei pitäisi olla olennaista eroa, paitsi kuvaputken suurempi kontrasti, joka tavallisissa oloissa ei ole merkittävä. Marketeissa laitteita ei kytketä oikein. Esim. hienot ja kalliit laitteet liitetään kantataajuus/composite-liitännällä, joka pudottaa kuvan laadun melkein analogi-TV:n tasolle.

Itse asiassa nyt noin puolen vuoden ajan saa Suomessa varmaan edullisesti hyviä putkitelevisioita, koska maahantuojat dumppaavat niitä. Putkikoneet ovat olleet muualla jo vuosia poissa muodista, mutta kuten sanottu, ei niissä ole muuta vikaa kuin paino ja koko. Esim. 100 Hz kuva on yhtä vakaa kuin LCD- tai plasmanäytöissä. Kannattaa vaatia kahden tai kolmen vuoden takuu. Putki-TV:n korjauttaminen tulee aika pian aika kalliiksi kun kukaan ei enää pidä varaosia varastossa.

 

Mullakin hajosi pari päivää sitten 6 v vanha 32" Hitachi.

Päädyin linkistä löytyvään Sonyn 32":n LCD-televisioon. Sony maksoi ehkä 100..200 € enemmän, kuin monet muut suht' samassa sarjassa painivat kilpakumppanit, mutta vertailuttestejä luettuani oli sen väärtti. Siinä on lisäksi sisäinen digiviritin (maanpäällinen antenni). Hinta 1570 €.

Toinen ehdokas oli Panasonicin vastaava malli. Panaa ei kuitenkaan ollut suoraan hyllyssä, joten valinta kaatui siten Sonyyn.

Pidin myös tärkeänä, että töllö on 'HD-ready' -mallia, kun on hieman ollut harkinnassa ostaa HDV-kamera. Ja joskushan HD-lähetyksetin tietenkin alkavat, joten potentiaalia riittää jatkossakin.
HD-ready -leima takaa myös sen, että liitännät pitäisi riittää tulevaisuuden digi-tarpeisiin.

Korkeimpaan resoluutioon pystyviä (1080i.. tms.) -tv:itä en löytänyt vielä markkinoilta.

http://www.sony.fi/view/ShowProduct...I&pageType=TechnicalSpecs&category=TVP+LCD+TV

 

kannattaisiko harkita alle 1000€ budjetilla nyt kesällä ostettavaksi tälläistä?
http://www.elektroni.fi/?6787
menisi pelikäyttöön lähes 100%.(x-box 360)