Signaalin vahvistaminen

Kaikissa niissä on pika tallennus /ajastettu tallennus, aivan normaali antennijohto.

 

Kortilla ei niinkään ole väliä, kunhan vaan toimii koneesi käyttöjärjestelmässä. Softan voi ja se myös kannattaakin vaihtaa parempaan jälkikäteen.

EDIT: Noista harava-antenneista tuli mieleen oma tilanne, eli kaupungin lähetintorni ei pysty lähettämään meidän alueelle kunnollista signaalia maaston vuoksi, joten sen avuksi on pistetty pystyyn täytelähetin. Tästä tulee kuitenkin se ongelma, että lähetykset tulevat vähän eri aikaan täytelähettimestä ja päälähettimestä, mutta kuitenkin samoilta taajuuksilta jolloin lähettimet vaimentavat toisiaan. Analoogiaikana tämä näkyi kuvassa "haamuina". Nyt digiaikana vahvistinkaan ei auta asiaa, kun se vahvistaa myös häiriöitä ja signaalin taso ei nouse. Lopputuloksena signaali on hemmetin heikko teki mitä tahansa ja rahaa on palanut kuvan saamiseksi telkkuun ihan mukava tukku.

Joku Ylen/tms. auto kävi pihassa pyörimässä ukkosenjohdattimen näköisen tornin kanssa toteamassa ettei meille saa lainkaan signaalia. Tästä saatiin joku hieno lappukin todisteeksi.

 

"mites noi linjavahvistimet toimii? Saako niitä tampereelta jollain 20 eurol? Liitetäänkö antenni jotenkin niihin? "

Niissä on tyypillisesti yhden mikropiirin tai kahden transistorin UHF-vahvistin eikä muuta. Laitteen hyvyyden paras mittari on kohinaluku (NF, noise figure), mitä pienempi, sitä parempi. Kohtuullinen arvo on NF=2 dB, hyvä NF=1 dB ja huippu NF=0.7 dB. Tavallinen televisio on luokkaa NF=2 dB, tikut jotain huonompia kuin NF=5 dB. Vahvistuksella ei ole niin väliä, joku kymmenkertainen riittää. Joissain vahvistimissa on katolle tuleva vahvistinosa ja sähkösyöttöosa, joka tulee television lähelle. Sähkö menee katolle antennikaapelia pitkin. Joku 20 e on ihan käypä hinta.

Paras ratkaisu on UHF suunta-antenni eli vanhanajan lyhytpiikkinen harava. Niiden vahvistus ilmoitetaan myös desibeleissä, tyypillisesti 5 - 15 dB. Antenni pitää tietysti suunnata parasta asemaa kohti. Suuntaustarkkuus on alle 10 asteesta jonnekin 20 asteeseen. Se häivyttää muut häiritsevät asemat. Näkee myös Etelä-Suomen mäkien yli.

USB-muistitikun näköiset DVB-T vastaanottimet ovat yleensä aika epäherkkiä. Niillä ei aina saa kuvaa pikkuantennilla edes 3 km päässä kunnon televisiolähettimestä. Toisaalta ne eivät siedä myöskään liian voimakasta signaalia. Jopa sää vaikuttaa jo yli 5 km matkalla, kuivalla ilmalla kuva näkyy, sateella ei.

Jos kuva häviää tai pikselöityy vain silloin tällöin, syynä on sähkäverkon häiriö, jääkaapi, pölynimuri, ilmastointikone, yms.

Kaikissa näkemissäni DVB-T korteissa on ollut ajastettu talletus ja katsotun ohjelma viivästys. Kannattaa varmuuden vuoksi ostaa HD-valmis tikku, siis oikeastaan tikun ajuri, joka tuntee 1920x1080 kuvan ja jos hinta on sopiva, MPEG-4:n ja 3D:n tunteva tikku.

 

entäs toi bilteman antennivahvistin joka maksaa 10.99, saisko hyvän signaalin sillä?

 

Tuo on linjavahvistin ja aika turha ainakin sinun tapauksessasi.
Kahteen jakava versio saattaa auttaa, jos antennisignaalia joudutaan jakamaan useammalle tv:lle, mutta alkujaan heikosta antennisgnaalista se ei taio parempaa.

Katso Digitan karttapalvelusta missä on lähin digilähetin. Jos matkaa ei kerry montaa kilometriä, voit pärjätä aika pienellä antennilla jos suunta sattuu olemaan sopiva.

Itsekin voi koittaa askarrella, ei ainakaan mene paljoa rahaa hukkaan ja on parempi kuin halvat valmiit sisäantennit.
esim: http://www.mattikaki.fi/antennit/HB9CV.htm

 

Edelleen, tuollainen vahvistin vain kasvattaa kohinan suhteellista osuutta signaalissa. Hyvin epäherkällä vastaanottimella se saattaa auttaa, jos antennisignaali on vastaanottimelle turhan heikko, mutta periaatteessa se vain huonontaa signaalia. Sähköinen vahvistin auttaa silloin, kun antennijohdon pituus venyy kovin suureksi. Suuntaava antenni taas vahvistaa signaalia ilman lisäkohinaa ja olisi yleensä parempi vaihtoehto.

 

http://murobbs.plaza.fi/elektroniikka/692107-hengenvaarallisia-laitteita-liikkeella.html

 

Itsekin voi koittaa askarrella, ei ainakaan mene paljoa rahaa hukkaan ja on parempi kuin halvat valmiit sisäantennit. esim: http://www.mattikaki.fi/antennit/HB9CV.htm

Tuo antenni on paras malli, mitä kannattaa itse rakentaa. Sen etuna on myös kohtuullinen signaalin taajuuden mukainen valikoivuus, eli matkapuhelimet yms. eivät häiritse. Valikoivuus on myös haitta, UHF-alueen ääripäitä varten pitää olla eri antennit. Taajuudet löytyvät viitteestä. Tietokone on itse häiriön lähde, joten antenni kannattaa sijoittaa yli kahden metrin päähän sisäantennista.

2.4 GHz WLAN-juttuihin sopivin on kulmaheijastinantenni (Corner reflector antenna), joka on helppo rakentaa, mutta aika iso UHF:lle. Jonkinlainen ohje on http://www.qsl.net/ve3rgw/corner.html mutta mitoitus pitää laskea halutun taajuuden mukaan. RF-modeemia tai matkapuhelinta voi siinä käyttää suoraan dipolin paikalla. Sopivaa dipolin paikkaa joutuu hakemaan hiukan, mutta yhteys paranee kummasti. Tietokone häiritsee vielä 2.4 GHz:llä, joten antenni pitää sijoittaa niin, ettei se näe tietokonetta.

Digitaalitelevisio ja pitkän matkan WLAN ovat yllättäviä. Sään muuttuminen voi vaikuttaa yhteyteen.