tietokone maadoittamattomassa pistorasiassa

Tämä oma UPS on line-interactive eikä maksanut kuin satasen pintaan.

"laite voi silloin vain oikosulkea jännitepiikit"

Eikö tämä riitä sitten? Jos tulee vain pieni ylijännite, kuten on tavallista, tämä lienee riittävää ja jos salama iskee,se iskee läpi kuitenkin, joten mitä siitä?

Mutta myönnetään- on maadoitus tärkeä asia, joten johtoja vetelemään vain. Itsellä on jo maadoitus kaikkialla paitsi yläkerrassa, mutta koneet ovat alakerrassa.

 

Kaikki upsit suojaa alijännitteeltä, kun niissä on akku. Ja kaikissa UPS:ssa on tasasuuntaus, sillä muuten akkua ei saisi ladattua lainkaan, kun sitä ladattaisi ja purettaisi vaihtuen 50/s.

Jos on laadukas Ylijännitesuoja ja laadukas UPS, niin UPS on parempi vain alijännitesuojauksen takia ja samoin kun se ylläpitää koneen sähköä hetkellisesti katkonkin ajan. Toisaalta alijännite ei ole läheskään niin haitallinen laitteille kuin ylijännite.

edit: Ja yjs suojaa hyvin "salaman iskulta" sillä yleensä salama iskee lähelle (ja vähän kauemmaskin) ja silloin se mikä laitteet rikkoo on salaman aiheuttamat suuret induktiojännitteet.

 

Tarkennetaan nyt vielä, että kaikissa UPSeissa on luonnollisesti tasasuuntaus akun latausta varten, mutta on-line- ja line interactive-UPSeissa suojattavan laitteen verkkosähkö tasasuunnataan ja muodostetaan uudelleen jatkuvasti. Ne pyrkivät pitämään lähtöjännitteensä vakaana koko ajan, riippumatta sisääntulevan verkkojännitteen vaihteluista.

Off-line laite taas puuttuu peliin vasta kun verkkojännite tipahtaa tietyn rajan alle. Off-line laitekin siis suojaa pahimmilta alijännitteeltä, se käynnistyy kun asetettu raja alitetaan. Lisäksi se suojaa ylijännitepiikeiltä, mutta jatkuvalle ylijännitteelle se ei voi mitään.

Sähköverkon jännitehän saa kyllä vaihdella +5/-10 % ihan speksienkin mukaan, joten kaikkien laitteiden pitäisi kestää ainakin sen verran.

Mm. johtojen induktansseista johtuen jäljelle jäävä jännitepiikki voi olla laitteelle melko suurikin. Parempi tulos saavutettaisiin, kun jännite oikosuljettaisiin suojamaahan. Se, että riittääkö ensimmäinen vaihtoehto, riippuu mm. suojassa käytettyistä komponenteista (ylijännitteen leikkausraja, suojien "reaktionopeus" jne.) sekä tietysti suojattavan laitteen kestävyydestä.

Ainakin siinä on vakuutusyhtiölle hyvä paikka riitauttaa korvaus, ellei ehdoissa tätä ole selkeästi sanottu suuntaan tai toiseen.

 

Sähköalan ammattilaisiako te olette? Kun sellaista ammattislangia,e ttä...

"Kaikki upsit suojaa alijännitteeltä, kun niissä on akku. Ja kaikissa UPS:ssa on tasasuuntaus, sillä muuten akkua ei saisi ladattua lainkaan, kun sitä ladattaisi ja purettaisi vaihtuen 50/s."

Akku on, joo ei muuten olisi UPS. Joo eli vaihtosähkö muutetaan tasasähköksi, kuinkas muuten toimisikaan?

"Toisaalta alijännite ei ole läheskään niin haitallinen laitteille kuin ylijännite."

Tämä kai riippuu ali- tai ylijännitteen tasosta eli jos on 25% alijännite tai 2%:n ylijännite, niin tuo alijännite on pahempi laitteille? Ja jännitteen heittely kai se on pahin, johon UPS auttaa, mutta YJS ei?

"Ja yjs suojaa hyvin "salaman iskulta" sillä yleensä salama iskee lähelle (ja vähän kauemmaskin) ja silloin se mikä laitteet rikkoo on salaman aiheuttamat suuret induktiojännitteet."

Joo, mutta eikös salamanisku suoraan vaikkapa "kuluttajakaapeliin" eli talon ulkoseinään tulevaan kaapeliin aiheuta niin suuria jännitteitä että se hyppää YJS:n, mutta ei välttämättä UPS:n yli? Eikö tämä voi olla mahdollista?

"Mm. johtojen induktansseista johtuen jäljelle jäävä jännitepiikki voi olla laitteelle melko suurikin. Parempi tulos saavutettaisiin, kun jännite oikosuljettaisiin suojamaahan. Se, että riittääkö ensimmäinen vaihtoehto, riippuu mm. suojassa käytettyistä komponenteista (ylijännitteen leikkausraja, suojien "reaktionopeus" jne.) sekä tietysti suojattavan laitteen kestävyydestä."

Tämä on täysin selvä. Ei tässä mitään. Onko siis suojissa eri reaktionopeuksia ja miksi? Eikö nopein mahdollinen ole ainoa oikea? Vai onko tämä joku kustannuskysymys eli että nopea on kallis?

 

Ensiksi, pahoitteluni, jos tulee kirjoitettua liian vaikeilla termeillä, olen kyllä aina tälläisellä "siviilipalstalla" koittanut käyttää helppoa suomea, mutta jotkut termit kai sitten ovat joko liian selkärangassa, monimutkaisia kiertää tai sitten asiaa vaan ei osaa selittää käyttämättä tuhatta sanaa (mitä taas ei voi tehdä, oppikirjat ovat erikseen).

Teen päivätyöni elektroniikkaa suunnitellen, eli kai sitä sitten on tunnustauduttava sähköalan ammattilaiseksi. Ei se kyllä silti tarkoita, että kaikesta sähköön liittyvästä jotain ymmärtäisin.

Ylijännittesuojauskomponentteja (sähköverkon häiriöihin) on useaa eri perustyyppiä: yleisimmät lienevät kaasupurkausputket, varistorit (=VDR, MOV) ja transiettisuojadiodit (= TVS, transorb, TranZorb). Lisäksi käytetään suodatuskomponentteja - keloja, kondensaattoreita ja vastuksia. Monimutkaisemmissa kytkennöissä voi olla mukana myös aktiivisia kytkinkomponentteja, tyristoreja tai triakkeja.

Jokaista tyyppiä valmistaa moni eri valmistaja (-> eroja ominaisuuksissa) ja yleensä kullakin valmistajilla on useita eri malleja kustakin perustyypistä. Melkoinen kirjo siis.

Komponenteilla on hinnan lisäksi eroa mm. niiden nopeudessa, energian imemiskyvyssä, jännitekestossa ja vaikkapa niiden vuotovirrassa sekä jännitepiikkien määrän kestossa. Valmistaja ja suunnittelija sitten valitsevat jollain perusteella itselleen parhaan yhdistelmän komponentteja. Tietääkseni on nimittäin tyypillistä kytkeä suojakomponenttia useampaan asteeseen, peräkkäin.

Käsittääkseni ei ole olemassa vain yhtä parasta vaihtoehtoa, nopein ei luultavasti ole kestävin. Tai jos budjetti on tiukka, voidaan vaikka tyytyä xx joulea kestävään suojaukseen, mutta kalliimpaan malliin saatetaan laittaa jo kestävämpi osa. Toteutus siis tosiaan riippuu ihan valmistajasta.

Salaman iskussa jännite on tyypillisesti jokunen miljoona volttia ja energiaakin riittävästi höyrystämään niin YJS:n kuin UPSinkin sisäiset johtimet. Aito on-line UPS, jossa tietokoneelle syötettävä sähkö otetaan normaalitilanteessakin akusta, eikä verkkosähköstä, saattaisi ehkä pysäyttää läheisen salaman indusoiman suurenkin jännitteen, mutta suoran iskun pysäyttäminen kuulostaa minusta epäuskottavalta. Salama sentään loikkaa ilmassakin kilometrejä...
Lisäksi salama aiheuttaa osuessaan valtavan kuumuuden ja magneettikentän, joten voi olla, että kone tuhoutuu jo pelkästään sen metalliosiin indusoituvasta sähköstä, vaikkei verkkojohto edes olisi kiinni. Ja tähteet menetetään sitten iskua seuraavassa tulipalossa

Suoralta iskulta suojaa siis lähinnä ukkosenjohdatin, joka maadoittaa salaman edes kohtuuullisen hallitusti talon ulkopuolelle.

 

"Käsittääkseni ei ole olemassa vain yhtä parasta vaihtoehtoa, nopein ei luultavasti ole kestävin. Tai jos budjetti on tiukka, voidaan vaikka tyytyä xx joulea kestävään suojaukseen, mutta kalliimpaan malliin saatetaan laittaa jo kestävämpi osa. Toteutus siis tosiaan riippuu ihan valmistajasta"

Miksi ei nopein olisi kestävin? Voi olla,että kadun kysymystä, mutta...

"Salaman iskussa jännite on tyypillisesti jokunen miljoona volttia ja energiaakin riittävästi höyrystämään niin YJS:n kuin UPSinkin sisäiset johtimet. "

Höyrystämään? Luulin,että vain sulaisivat...

"Salama sentään loikkaa ilmassakin kilometrejä..."

Muistaakseni ainakin 2 km voi loikata pilvestä "sinitaivaan" halki iskien vaikka ihmiseen.Totta.

"Lisäksi salama aiheuttaa osuessaan valtavan kuumuuden ja magneettikentän, joten voi olla, että kone tuhoutuu jo pelkästään sen metalliosiin indusoituvasta sähköstä, vaikkei verkkojohto edes olisi kiinni. Ja tähteet menetetään sitten iskua seuraavassa tulipalossa"

Niin se varmaankin on, mutta joku online UPS voisi pelastaa SALAMANiskulta.Nythän salamaniskulla tarkoitin tuota 1-X mijoonan jännitettä lähinnä, koska muut ovat sellaisia,että ei niistä enää huolta ole. Tulipalo on silloin varma ja se pitää huolen kaikesta. Voi unohtaa huolet. Vakuutus korvaa...

"http://www.sarmalux.fi/suojat.htm":
"Vääriä ohjeita on annettu ukonilmojen varalle!Johtojen ts. kuorman poisotto itse asiassa lisää vahinkoriskiä! Kaikkia laitteita kun ei käytännössä voida irroittaa. Parempi tapa on, jota käytetään Itä-ja Pohois-Suomessa on lisätä verkoon kuormaa."

Mitäs olet mieltä? Eli itse asiassa on parempi tapa pitää johdot seinässä ja ei laittaa pääkytkintä off asentoon, vaan laittaa kaikki sähkölaitteet päälle. Tietokoneessa vaan pelit ja testiohjelmat pyörimään. Tätä tapaa itse käytän ukkosella. Eikä ole iskenyt mitään hajalle milloinkaan.

 

Tuossahan on semoisista virroista kyse että sitä ei ole vielä pysstytty edes valjastamaan hyöty käyttöön.
Aina on suurten tiedemiesten laitteista tullut romua.
Eikä taideta nykyään edes valjastusta yrittää.

Pistää täydetvirrat päälle hmmmmm.!!!!

Mitähän tapahtuu kun mopoauto ja rekka täräyttää yhteen nokakkain kumpi siirtyy.

 

Olen Wipe2000 kanssa samaa mieltä asioista. Itse kuitenkin väittäisin, että ukkosenjohdattimesta huolimatta magneettivuon tiheys on sen verran suuri ja energinen, että sen induktoimat jännitteet ja niistä johtuvat virrat rikkovat laitteet. Salaman virtoja pystytään mittaamaan (omalla työpaikalla on mittaustiedot helsingin salamoista jotka iskevät johonkin kohteeseen) ja ne ovat suomessa luokkaa 1kA- jopa yli 100kA, tästä muodostuu todella suuri magneettikenttä. Suomessa tavallisimmat salaman virrat ovat 16kA luokkaa.

Jos salama lyö avojohtoihin niin monesti verkon suojat saa hoidettua tilanteen, mutta jos isku kohdistuu pj-verkkoon ei välissä ole monesti kuin jokunen sulake ja ne ei riitä suojaukseen. Muuntamoissa kyllä on kuormavarokkeet muuntajilla joka kyllä hoitaa asian, mutta nämä siis vain kj ja sj verkoissa.

Niin ja tosiaan jos 20kA virran ja esim 1MV jännitteen kautta ajattelee niin energia on aika suuri. Tehoakin olisi vaivaiset 20GW... tämä riittää höyrystämään montakin asiaa...

P.S Varmaankin on alaani kun kerran sähköinsinööri olen...

 

On tuollaisia 200 KA oleviakin salamoita ollut, kuulemma netin mukaan ainakin.

PJ verkko?KJ? SJ? Taas näitä inssien termejä... onko mahdollisesti K=korkeajännite? Meillä on tuossa 10m:n päässä muuntaja ja siihen ei tule ainakaan korkeajännitettä...keskijänniteverkko siihen tulee ja onko se jotakin 20 KV? Onko K=keskijännite? P= Pienjännite eli 400V? S=Suurjännite...?

Miksei näitä kaapeleita kaiveta maahan? Älytöntä tulla tänne korjaamaan myrskytuhoja vaikkapa viikonloppuöinä. Sehän maksaa omaisuuden!!

"Tehoakin olisi vaivaiset 20GW... tämä riittää höyrystämään montakin asiaa.."

"Hyörystämään" eli siis tarkoitat,että vaikkapa kaapelit häviävät eli hyörystyvät suoraan ilmaan niinkuin fysiikassa? Vai?

Sähköinssi!! No pitihän se arvata...

 

haha tää piristi kummasti aamua. Lukea tätä "Ammattimiesten" pätemistä

 

Niin no niin, lusikka soppaan...

Kun EI ole ammattimies, niin haluaisin sen vastauksen lähelle otsakkeen ajatusta...tai siis ainakin kiinnostaisi saada.

Eli kannattaako laittaa ylijännitesuojaa (n.30€) maadoittamattomaan
pistorasiaan? Hyötyä vai ei?

Ja kannattaako laittaa Kärkkaisen halpaa (n. 49€) UPS:ia
merkiltään Trust maadoittamattomaan pistorasiaan? Hyötyä ylijännitettä vastaan vai ei?

Näihin kuin saisi vastauksen, niin olisi mukava ja sitä myöten
olisi tyytyväinen... =)

 

On toki mahdollista, etä suomessa ollut joskus yli 200 kA salamoita. Harvinaista kylläkin.

pj= pienjännite, kj= keskijännite ja sj= suurjännite. kj on yleensä 10-20kV, sj 110-400kV ja pj 400V. Näin siis jakelutekniikassa. Sähkötekniikassa yleisesti ei ole kuin pienoisjännite,pienjännite ja suurjännite.

Se riippuu edelleenkin laitten teknisestä toteutuksesta. Jos siinä sanotaan, että kytkettävä suojamaadoitettuun rasiaan, niin silloin älä käytä s-maadoittamattomassa. Jos laite on toteutettu suojamaatekniikalla (L-PE, N-PE) se ei suojaisi ylijännitteeltä, jos ei ole kiinni suojamaadoitetussa rasiassa.

Oliko sinulla kenties jotakin lisättävää/täydennettävää/korjattavaa, kun kerta irvailet?

 

Sanotaanko vaikka niin, että koska erilaiset suojauskomponentit perustuvat eri fysiikan ilmiöihin ja/tai valmistustekniikoihin, niillä on kullakin omat rajoituksensa. Joku on parempi jossain suhteessa kuin toinen, mutta jossain toisessa ominaisuudessa homma voi olla aivan toisinpäin.

Riittävän suuri energia höyrystää metallin, hieman pienempi vain sulattaa sen. Salaman energia riittää jopa höyrystämiseen. Tai sanotaanko täsmällisemmin sublimoitumiseen, jos kiinteä aine kerran höyrystyy sulamatta välillä.

Suureen jännitteeseen liittyy salamassa aina myös (suuri) virta, ja virta taas luo ympärilleen magneettikentän, joten ilmiöitä ei oikein voi erottaa toisistaan.

Miljoonaa volttia ei muutama komponenttikaan mihinkään pysäytä, eli sillä tuskin on ratkaisevaa merkitystä, paljonko elektroniikkaa on salaman kulkureitin varrella. Kyllä se sähköjohteita tai puolijohteita pitkin kulkee UPSinkin läpi, jos se on salamalle suorin reitti maihin. Riippuu ennemminkin kokonaisuudesta, mitä reittiä tai reittejä pitkin se lopulta menee maihin, ja mitä kaikkea se rikkoo matkalla. Ja siihen niillä suojauskomponeteilla juuri pyritään vaikuttamaan: ohjataan ylijännite mahdollisimman aikaisessa vaiheessa maihin, jottei se kulkisi sinne herkemmän elektroniikan läpi.

Ainakaan koti-UPSeja tai ylijännitesuojia ei varmasti ole mitoitettu kestämään ja suojaamaan suoralta salamaniskulta. Jos sellaiseen haluaa varautua, ukkosenjohdatus ja talon sähkönsyöttöön, jo paljon ennen UPSia, sijoitettu JÄREÄ ylijännitesuojaus saattaisi riittää tai ainakin vähentää tuhoja.

Jos noita Sarmaluxin "portaita" ajattelee, UPS/YJS, jota koteihin kaupataan, ovat vasta noita III-portaan (Ns. hienosuoja) laitteita.

Nii-in. Onhan tuossa jotain logiikkaa, jakaa salaman tuoma ylimääräinen energia mahdollisimman laajalle, jolloin yhtä laitetta kohti energiaa ei kerry kohtuuttomasti. Toisaalta, miksi silti riskeerata kalleimpia ja herkimpiä laitteita? Voihan ne "epäherkät" sähkölaitteet, uunit, hehkulamput jne. laittaa päälle imemään osa salamaniskun tehosta, mutta en kyllä tällä tiedolla suosittelisi tuota TV:n tai tietsikan kohdalla. Mitä väliä sillä on, jos "kaikkia laitteita ei käytännössä voida irroittaa"? Irroittaa silti ne, mitkä haluaa pitää ehjänä.

Vaikka Sarmaluxin artikelissa onkin paljon oikeaa asiaa, sillä on myös hyvin kaupallinen tausta ja aika epätieteellinen sävy, muutama väite ainakin vaatisi lähdetietoa, jotta voisin ne niellä.
Esim. pari pikaista poimintaa:
"Esim. ammattilaitteiden kokenut valmistaja ilmoittaa maksimi jatkuvaksi jännitekestoksi 400 V AC!"
Jos sähköverkon nimellisjännite Euroopassa on 230 (vaiheesta maahan) +5/-10 %, en ymmärrä miksi minkään verkkokäyttöisen laitteen tarvitsisi jatkuvasti kestää suurempia jatkuvia jännitteitä? Eihän sellainen olisi koskaan normaalitilanne. Nythän puhutaan hetkellisten (siis hyvin lyhytaikaisten) ylijännitepiikkien vaikutuksista.

Ja valmistajahan saattaa vain ilmoittaa normaalikäyttöön riittävän arvon, jottei olisi vastuussa kun joku pelle peloton kokeilee omalla säätömuuntajallaan laitten toimintaa luvatulla esim. 700 V:n jännitteellä, millä ei ole mitään tekemistä normaalin käytön kanssa.

"Täsmälleen samoin mutta ainakin 1000 kertaa tehokkaammin toimivat varistorisuojat, mutta täysin automaattisesti yhtään sähköä kuluttamatta!"
Varistorisuojat eivät mielestäni toimi mitenkään täysin samalla tavalla, sillä varistori (vaiheen ja maan välissä) kuormittaa verkkoa vasta kun sen läpilyöntijännite on saavutettu, ei koko aikaa.

 

"Riittävän suuri energia höyrystää metallin, hieman pienempi vain sulattaa sen. Salaman energia riittää jopa höyrystämiseen. Tai sanotaanko täsmällisemmin sublimoitumiseen, jos kiinteä aine kerran höyrystyy sulamatta välillä."

Siis vaikkapa kaapeli häviää ilmaan eli sitä ei enää ole? Miten sitten ukkosenjohdattimet, nehän ovat kaapeleita?

"Riippuu ennemminkin kokonaisuudesta, mitä reittiä tai reittejä pitkin se lopulta menee maihin, ja mitä kaikkea se rikkoo matkalla. Ja siihen niillä suojauskomponeteilla juuri pyritään vaikuttamaan: ohjataan ylijännite mahdollisimman aikaisessa vaiheessa maihin, jottei se kulkisi sinne herkemmän elektroniikan läpi."

Eli jo muuntajalla tai ulkokaapeleissa, jos mahdollista? Sinne kuitenkin iskut tulevat. Sitten sähkötaulu ja sisäjohdot ja sitten pistorasioista eteenpäin eli jatkokaapeli-UPS-poweri. Tämä on tuo reitti koneelle noin suurinpiirtein.

Iski muuten juuri verkkoon eli oli noin sekunnin räpsäys ja UPS vingahti. Hymyilyttää, kun vehkeet toimivat...

"Ainakaan koti-UPSeja tai ylijännitesuojia ei varmasti ole mitoitettu kestämään ja suojaamaan suoralta salamaniskulta. Jos sellaiseen haluaa varautua, ukkosenjohdatus ja talon sähkönsyöttöön, jo paljon ennen UPSia, sijoitettu JÄREÄ ylijännitesuojaus saattaisi riittää tai ainakin vähentää tuhoja."

Tuollainen maksaa maltaita ja tämä heikko suojaus on jo 9 vuotta toiminut eli ei iskuja koneelle ja sentään ukkonen on usein täällä vieraana ja iskut muuntajalle ovat yleisiä. Niinkuin nytkin iskee koko ajan.

"Nii-in. Onhan tuossa jotain logiikkaa, jakaa salaman tuoma ylimääräinen energia mahdollisimman laajalle, jolloin yhtä laitetta kohti energiaa ei kerry kohtuuttomasti. Toisaalta, miksi silti riskeerata kalleimpia ja herkimpiä laitteita? Voihan ne "epäherkät" sähkölaitteet, uunit, hehkulamput jne. laittaa päälle imemään osa salamaniskun tehosta, mutta en kyllä tällä tiedolla suosittelisi tuota TV:n tai tietsikan kohdalla. Mitä väliä sillä on, jos "kaikkia laitteita ei käytännössä voida irroittaa"? Irroittaa silti ne, mitkä haluaa pitää ehjänä."

Itse luotan vehkeisiin, koska ei ole iskenyt koneelle asti. EI ole ukkosuojausta tai en ainakaan ole löytänyt. Jos sitten iskee, niin uskon olevan sellaisen salaman kyseessä, että ei johtoja irrottamalla mitään voita, koska talo palaa. Varmasti.

"Esim. ammattilaitteiden kokenut valmistaja ilmoittaa maksimi jatkuvaksi jännitekestoksi 400 V AC!"

Taloon tulee 230/400 V, mutta lienee tuo 400V vain voimapistorasialle tarkoitettu. On tuossa ulkoseinällä. Jos tuota 400V:tä tuossa tarkoitetaan?

 

Salamassa on energia todella tuhottomasti. Jos sen sais kerättyä talteen ei minkään sortin voimaloita tarvittaiskaan sen energian tuottamiseen. Syötettäis vaan salaman varaamasta akusta sähköä käyttäjille.

Ukkosenjohdatin ei ole kovinkaan paksu kaapeli. Se ei sula tai höyrysty, koska se johtaa sen energian kulkemaan pois mökistä, ettei mökki mene päreiksi tai pala.
Se salama varmaan suurimmaksi osaksi kulkee ilmassa sen johtimen läheellä, niin se johdin ei saa kaikkea virtaa itsensä läpi.
Totakaan asiaa kun ei vaan kukaan oo pystynyt tarkasti tutkimaan millään.

 

Näin on. Milloinkahan ne tiedemiesten jo kokeilemat salamasiepparit oikein sieppaisivat ja oikein vangitsisivatkin salaman? Kun on kai ollut pieniä ongelmia...?

"Se ei sula tai höyrysty, koska se johtaa sen energian kulkemaan pois mökistä, ettei mökki mene päreiksi tai pala."

Niin, mutta eikös nyt kuitenkin vaikka jännite ja virta johdetaankin pois mökistä, niin se kuitenkin johdetaan kaapelia pitkin ja kyllä kai, jos vaikka 10 000 000 V ja 200 KA johdetaan pois, niin kai se sulaa tai höyrystyy se kaapeli? Ainakin, jos on ohut tavallinen jatkoroikan tapainen kaapeli? Palaahan nuo ainakin, jos tulee riittävästi ylijännitettä. Niin seinän sisällä olevat kuin muutkin. Jos höyrystyy iskukohdassa, miksei sitten kulkiessaan?

"Se salama varmaan suurimmaksi osaksi kulkee ilmassa sen johtimen läheellä, niin se johdin ei saa kaikkea virtaa itsensä läpi."

Onko tämä joku indusoitumisilmiö? Voisi selittää tuon ukkosenjohdattimen tunnottomuuden tuolle höyrystymiselle...

 

Kun noita ukkosenjohdattimia oon nähnyt, niin ei ne kovinkaan paksua vaijeria ole.
Sitä mä en tiedä onko ne kertakäyttökamaa. Ei tietääkseni, koska ekan salaman jälkeen pitäis ukkosella mennä virittämään uusi, ettei se seuraava iske mökkiin.
Maasto, puiden puute yms. on syy sen johdattimen laittamiseen tietyissä taloissa.

Ei tota kulku asia tietääkseni taitavammatkaan ole osanneet tutkia.

Kuis paksun kaapelin veikkaat olevan? Meinaatko että kulkee talon sisässä tosi paksuna, ja ei siksi näy. Kuis sen vaihtaminen, jos se sattuis sulamaan.
Kovinkaan paksuja kaapeleita ei talojen ulkoseinissä näy.
Eikä tämäkään sano mitään johtimen poikkpinta-alasta.

Toisella tapaa kun asiaa funtsin, niin sen salaman kesto ei oo lopulta pitkä. Metalli ei ehkä ehdi kuumentua sulamispisteeseen siinä ajassa. Vaikka sitä virtaa siinä meneekin.

 

Johtimen ei tarvitse olla kovinkaan paksua, koska aika jona johtimessa kulkee virtaa on hyvin pieni. Jos ajatellaan sitä, mikä kaapelia lämmittää salaman lyödessä niin se on lämpöteho joka puolestaan syntyy vain johtimen resistanssin vaikutuksesta virran kulkiessa sen läpi. Tämän saisi karkeasti ajateltua Pk= I^2*R ja tässä R on johtimen resistanssi joka on suhteellisen pieni sen ollessa hyvin johtavaa materiaalia kuten kupari. Samoin kuparin pituus ei ole kovin suuri, eli siitäkään ei kerry ylimääräistä resistanssia. Sen ollessa myös päällystämätön, ei esim eriste sula sen johtaessa. Voisi olla näin.

 

Täällä puita on ihan lähellä, joten kai tuon muuntajan läheisyyden lisäksi on yksi syy siihen,että ei iske taloon.

Vaikea sanoa, kuinka paksu, mutta kai vähän paksumpi kuin jatkoroikan johto...? 2 cm-3 cm?

Sellaisena normipaksuutena eli noin 1cm ja viisijohtimisena, kun on 3-vaihevirta. Näin muistaakseni nämä asiat ovat. Joko putkessa tai ilman sitä kulkevat seinissä alhaalla ja ylhäällä ovat näkyvissä, mutta en jaksa hakea mittaa ja mitata. Mutta 1cm arvioisin paksuudeksi ilman putkea. Mutta ohutta tuon luulisi olevan salamalle!! No vaihtaminen onnistuu putkessa olevassa kai helposti. Ilman sitä vaikeammin. En tiedä, en ole nähnyt enkä itse tehnyt.

Mutta itse laittaisin paksua Rekan kaapelia enkä mitään jatkoroikan johtoa, jos tuollaisen rakentaisin...

"Toisella tapaa kun asiaa funtsin, niin sen salaman kesto ei oo lopulta pitkä. Metalli ei ehkä ehdi kuumentua sulamispisteeseen siinä ajassa. Vaikka sitä virtaa siinä meneekin."

Kyllä näin on, mutta tuolla puhuttiin, että salamanIsku voi höyrystää metallin. EIkö se koskekaan kaapeleita, joissa se kulkee? Onko se iskevä salama erilainen kaapelissa kuin vaikkapa puussa? Eikö siinä ole sama energia, iskuvoima jne, mitä salamissa yleensäkin? Ja puussa jäljet näkyvät. Ne ovat palaneita ja säpäleinä iskun jälkeen. Ne eivät ole höyrystyneitä kuitenkaan.

"Jos ajatellaan sitä, mikä kaapelia lämmittää salaman lyödessä niin se on lämpöteho joka puolestaan syntyy vain johtimen resistanssin vaikutuksesta virran kulkiessa sen läpi. Tämän saisi karkeasti ajateltua Pk= I^2*R ja tässä R on johtimen resistanssi joka on suhteellisen pieni sen ollessa hyvin johtavaa materiaalia kuten kupari. Samoin kuparin pituus ei ole kovin suuri, eli siitäkään ei kerry ylimääräistä resistanssia."

Varmasti näin on, mutta @wipe2000: "Salaman iskussa jännite on tyypillisesti jokunen miljoona volttia ja energiaakin riittävästi höyrystämään niin YJS:n kuin UPSinkin sisäiset johtimet"

Eli onko tuo ohut kaapeli(Ukkosenjohdin) erilainen kuin UPS:n sisäiset kaapelit? En tätä kohtaa ymmärrä!! Eli ovatko nuo sisäiset kaapelit vain mm:n paksuisia vastuksia? Ja EN aio avata UPS:ia,en!!

 

Niin, wipe2000 kirjoittaa että höyrystyy johtimet.
Minä heitin esimerkiksi ukkosenjohdattimet, jotka ei edes sula.
Miksi ei? Kuka faktaa pystyy sanomaan?

Fyysikan taulukot esiin ja laskemaan esim. 200kA virta, kuin ohut kuparikaapeli sulaa sen virran vaikutuksesta. Sisäiseen resistanssiin. Johtimen pituuden saa itte laittaa "talonsa mukaisesti", koska se vaikuttaa resistanssiin.

Se että puu halkeaa tai mökki syttyy tuleen.
Koska se virtamäärä kulkee lähes eristeen omaavan resistanssin läpi, ja siksi kuumenenminen voi olla huomattavaa.
Ja elävässä puussa ne solunesteet, jota pitkin sähkö mieluusti kulkee, saa ne höyrystymään, jolloin pommin omaisesti höyrynpaine halkaisee koko puun. Ei se sähkövirta itsessään.

Tää on ihan off-topicia koko ketjuun.